Joihinkin asioihin en usko voinneeni vaikuttaa. Asiat, jotka vaikuttivat ratkaisevasti elämäni suuntaan. Esimerkiksi vanhempien vakavat sairastumiset. Tai olisin voinut tehdä kuten jotkut tekevät, jättää heidät vain oman onnensa nojaan, jatkaa elämääni kuten ennenkin; kyllä valtio omistansa huolehtii... Mutta kun sitä on kiltti tyttö ja pysäyttää elämänsä auttaakseen kaikin tavoin.
Mietteisiin vaikuttaa varmasti myös kirja masennuksesta, jota olen vihdoin ja viimein lukemassa. Helteellä ei jaksanut ajatella, eikä pohtia mitään negatiivista enempää. Siinä kysytään onko valmis jättämään kaiken kärsimyksen ja tekemään kaikkensa että oma elämä alkaa olla hyvää? Onko valmis ottamaan uuden suunnan vai valitseeko tutun ja turvallisen, muttei hyvän tien?
Puuhailun jälkeen söin ja istahdin tutkimaan Ylen nettisivuja. Hihittelin pienelle koiralle, joka ajoi paaaljon isomman karhun pois kodistaan. En tiedä luinko sitten Purran puuhista, mutta yhtäkkiä tuntui voimakas paine ylhäällä rintakehässä ja tuli hassu olo. Säikähdin ihan kunnolla ja hipsuttelin viereiselle sohvalle pötköttämään 😨. Tutkin kädessä olevaa aktiranneketta, pulssi oli vain 74, mutta tunsin kuitenkin, että sydän jyskytteli voimakkaasti.
Mietin siinä, että tässäkö tämä sitten oli, oliko moiset ajatukset johdatusta? No, ompahan puhdas koti jos tähän simahdan, tuumasin ironisesti. Kun outo olo meni ohi, mittasin vielä verenpaineen, sehän ilmoittaa, jos pulssin rytmeissä on jotain häikkää: 102/68 ja 74. Hmmh. Olin ajatellut meneväni suihkuun vasta huomen aamulla, mutta päätin mennä jo nyt. Eipähän löydy likaista kroppaa jos huonosti käy 😂. Äidiltä opittu, lääkäriin ei mennä likaisena ja aina puhtaat alushousut kaupungille lähtiessä!
Olo normalisoitui suihkussa, mitä nyt väsyttää vähän. Väsyttänyt on nyt ihan liikaa, tympii kun ei jaksakaan puuhata kuten ennen helteitä. Voiko kunto laskea näin parissa kolmessa viikossa? Hmph!
Lopuksi ajatuksia herättänyt kappale:
I am a simple man, and I'm on my way
To whatever lies ahead while ageing day by day
And I don't know where I'll be next
Or if I'll be at all, I'm not privy to life's protocol
And I'm not seeking gold, I don't look for fame
That's all in my past now, it's another game
Though I no longer need the things I did before
I can't help but think there's so much more
Tell me what you're thinking
This I want to know
Maybe you could stay
I am so alone
Lay down, lay you down upon this bed
I feel heavy, and the night is taking over
There's no moon up in the sky
We can sleep until it's light
Let the darkness be our blanket
I'm no sinner man, though I make mistakes
Weaving in and out of touch and doing what it takes
To be lucid, warm, and happy whenever I can
It's no promise, but it's my loose plan
Tell me anything, if you'd be so kind
Take me away from this restless mind
Lay down, lay you down upon this bed
Today has been a long and endless journey
If you think that it's all right
We could dream right through this night
Let the darkness be our blanket
You are so composed, you know how to live
True to yourself and always ready to forgive
And you make it seem so easy, almost like it's fun
Must be peaceful when your day is done
The sun is setting once again
It won't be back for hours, so until then
Lay down, lay you down upon this bed
I feel heavy, and the night is taking over
There's no moon up in the sky
We can sleep until it's light
Let the darkness be our blanket
Hey, lay down, lay you down upon this bed
Today has been a long and endless journey
If you think that it's alright
We could dream right through this night
Let the darkness be our blanket
Lay down
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti