Sunnuntaiporatti

En voinut eilen aamulla vastustaa kiusausta, vaan pyyhin sitten pölyt olkkarin seinistä. Taulutkin otin ihan seinältä ja pyyhin ympäriinsä. Yh, kun taulujen taakse seinälle oli kertynyt pölyä! Olkkarissa ei niin, mutta makkarissa sängyn yläpuolella olevien talulujen takana... yyh. Verhojen kanssa pitää miettiä... Niska on niin jumissa, että humina käy. Ei kovin järkevää alkaa roikkumaan katon rajassa nyt. Tuli mieleen vain vaihtaa parin verhon paikkaa.

Tänään olen sitten yrittänyt ottaa rauhallisesti. Mutta kun ei tee mieli lukea, eikä muutakaan paikalla tehtävää. Tylsää. Käsityöt ovat nyt myös pannassa tuon pään huminan takia. Osin johtuu varmaan  parvekkeen ulkopuolella roikkumisesta kovassa tuulessa, mutta myös siitä, että en osaa taas nukkua. Viime yönä menin todella poikkeuksellisesti nukkumaan vasta kahdentoista aikaan. Tuumin, että näin saisin nukuttua pitempään. Hah. Heräsin yhden aikaan, ja sitten pyörin kuuteen saakka. Nukahdin kyllä välillä, mutta pätkämäistä oli. Miksihän pyörin aina samaan suuntaa, petari on aina mutkalla vasemmalle ja peitto myös aina menossa sieltä suunnalta lattialle.

sopiva mielikuva nukkumaan mennessä

Ihan puoliunessa ja pahalla päällä on mennyt tämä päivä. Pari kolme kertaa yritin nukahtaa, mutta vain kerran käväisin unessa, ja nytkäyksellä hereille. Uloskaan ei tehnyt mieli kun niin harmaata ja koleaa. Taidan aloittaa jo illallisen valmistamisen. Syödä, sulkea kaihtimet ja verhot, ja kaivautua sohvatyynyjen väliin. Jos menisi nukkumaan heti kun silmät tarpeeksi luppasevat. Että tympii... No, huomenna pääsee taas jotain hommaamaan. 

Siivousta siivousta...

Tänään oli suuret suunnitelmat, mutta ei asiat menneet ihan niin kuin suunnittelin. Huomasin aamulla, että tuuli hieman "väärästä" suunnasta, eli suoraan sisälle. Hyppäsin sitten Suvikkini selkään ja polkaisin kauppaan. Minulla on paha tapa siivota vähillä eväillä ja sitten simahtaa kesken kaiken. Ostin siis hieman purtavaa päiväksi ja valmiin ruoan illaksi. Kävin my... Pirhana! Huomasin nyt, että menin ostamaan Lidlistä riisikakkuja, mutta unohdin ostaa niitä! Ostin kyllä maidon, kuten aioin, mutta hedelmävalikoimaa pohtiessa näemmä unohdin kakut. Minusta on hassua kutsua niitä kakuiksi, kun ovat ehkä enemmän suolaisia keksejä? Välipalaleipinä niitä kyllä itse pidän. Ostin nyt ensimmäistä kertaa hedelmiä itsepalvelukassan kautta, ja taitaa jäädä myös viimeiseksi. Ärsyttävän hidasta hommaa! Ihmeellistä näytön naputtelua koko homma...

Takaisin päästessäni keitin kaffet ja söin ihanan dallaspullan. Ja ei kun hommiin! Pölyt tahtoivat kyllä tulla sisälle ja pölytettävä halusi aina kosketella parvekelasin pintaa (pesty syksyllä viimeksi). Pölyttelin sitten vain sohvan päällisen ja pöytäliinan, ja keskityin olkkarin nurkkiin. Halusin vaihtaa muutaman jakkaran paikan, ja siirtää hieman ruokapöytää. Vastapäätä olevaan kerrostaloon on taas muuttanut uusi asukas, ja häntä näyttää kiinnostavan kovasti meidän talon asukkaat... Pöytä ei löytänyt sopivaa paikkaa, mutta ikkuna löysi ns. valoverhon. Toisessa ikkunassa on jo kukkien takia moinen. Valoja nyt ei tarvitse käyttää enää ollenkaan. 

Laitoin samalla kaikki olkkarin pienet lamput kaappiin. Jalkalampun jätin, harvoin kyllä jaksan enää valvoa niin pitkään, että sitä tarvitsisi. Olen miettinyt raaskisiko hankkia pimeäverhot olkkariinkin. Olin viime kesänä hyvin ahdistunut jatkuvasta valoisuudesta. Olen monet kesät viettänyt vaikeimpina aikoina iltahetkiä makkarissa, sen kun saa ihan pilkkopimeäksi kesälläkin. Mutta nyt kun tällä nykyisellä seinänaapurilla on aina joku kylässä, en vietä makkarissa enää kuin öitä. Surettaa suuresti, kun makkari on ollut minulle kuin turvasatama.

Nyt väsyttää niin mukavasti, että käyn pikaisessa suihkussa, kaivan mikroruokani esille ja levitän itseni levitetyn sohvan päälle. Viime yönä en sitten nukkunut enää hyvin. Syy saattoi toki olla ruoassa. Viimeinen lohipala pakkasesta maistui hieman... tympeältä. Taitaa lohen syönti olla nyt tässä vähäksi aikaa muutenkin.

Puuh!

Jee, olen saanut siivottua makkarin melkein katosta lattiaan. Kaapit on käyty läpi viime viikojen, vai jopa kuukausien, aikana. Huonekalut on imuroitu tai pyyhitty. Seinät tomutettu. Kattoon en koskenut kun pölyhuiskallani on karvalähtöaika, keväthuuma näemmä silläkin. Imuroinut en enkä luutunnut kun haluan tehdä sen huomenna. Imuroida ainakin, luuttuamista mietin vielä. Haluaisin vaihtaa mattoja.

Tänään olisi ollut oikein mainio sää pöllyttelyyn, mutta minulla oli pyykkipäivä. Aamulla nukutti aivan mahdottomasti! Olen jostain kummallisesta syystä nukkunut useamman yön nyt oikein sikeästi, ja aamulla vielä nukuttaisi kovasti. (Varmaan taika nyt katoaa ja nukun seuraavat yöt huonosti...) Olen ollut myös niin intopinkeänä ja tehnyt paljon. Sitkeästi olen jaksanut, vaikka välillä on fyysinen puhti meinannut loppua. 

Tänään sitten se into ja puhti alkoi hiipumaan jo puolenpäivän jälkeen. Olin toki aloittanut puuhailuni jo seitsemän jälkeen, kun halusin ehtiä puhdistamaan talvikengät ennen kuin pyykkikoneisiin tulisi sähköt päälle. Ja myös siivota pyykkitilat kun muut eivät sitä yleensä tee. Syöminen piristi ja sinnittelin  ja sain pyyhityksi jääkaapin yläpuolisen kaapin. Sain jopa vähennettyä yhden silppurihökötyksen, jota äitini enkä minä ole käyttänyt kuin kerran tai pari. Periytyi siis ainakaan minulle. 

Pyyhin myös yhden rivin keittiönkaapeista. Tai palstan, siis allekkain olevat 😁. Marmatin itsekseni miksi säilytän tyhjiä lasisia maustepurkkeja, kun niiden täyttäminen on niin vaikeaa! Pippurit yms. menee nätisti purkkiin, mutta kuivat mausteet tuntuvat vain pöllähtelevän ihan muualle kuin purkkiin, sähköisiäkin usein ovat! Iloinen olin kun jauhohyllyn olin tarkistanut aika vasta, yhtään vanhentunutta pussukkaa ei löytynyt. Olen näemmä oppinut, enkä enää ostele kuivakaappiin tavaraa, ellen ole 1 000 % varma, että juuri samana päivänä niistä jotain leivon!

Puoli kolmen aikaan huomasin tekeväni kaikenlaista sijaistoimintaa, joten luovutin ja siirryin siivoamaan sotkuni. Yhtäkkiä muistin, että näihin aikoihin telkusta tulee Castle! Eli ruokaa lautaselle ja telkun ääreen! Tavallisesti en katsele telkkua päivällä, ellen ole kipeä tai tunne muuten pakottavaa tarvetta paeta todellisuutta. Mutta lepo tuli tarpeeseen, jakso oli liiankin tuttu, joten teki mieli vain sulkea silmät. Onneksi vielä huomenna tuulee paljon, joten pölähtelen huomenna lisää. Nyt voisi vielä jotain iltapalaa ja jatkaa sohvalla lojumista. Aivot jotenkin sakkaa, eikä ajatus kulje...