Vielä hengissä. Kehon pitäisi tottua jo kahdessa viikossa helteisiin, mutta olenpa taas poikkeus sitten. Katsoin kalenterista, että nyt tuli toinen viikko täyteen kun sisälämpötila on yli +26. Nyt vajaan viikon makkarissa +28. Ihan liikaa minulle, joka olen tottunut tähän lämmitystä kitsastelevaan taloon, useimmiten makkarin lämpötila on +19 ja +20 välillä. Olkkarissakin useimmiten alle +22. Joten pää on aika "kuumennut" ja väsynyt. Huomaan välillä tekeväni kaikkea outoa, ajatus ei kulje sekunttia pitemmälle.
Välillä viileissä kaupoissa virkistyy ihan älyttömästi, välillä taas jähmettyy ja tekee mieli vain mennä lattialle makaamaan ja ottamaan tirsat. Useimmiten tulee tuo väsy. Aika monet myyjät vain hymyilevät kun leyhettelen puseroa hyllyjen välissä silmät lurpallaan. Nyökyttelevät ymmärtäväisesti kun mumisen, että ihanan viileää!
Rahaa on mennyt ihan kamalasti. Luulin (kuten varmaan monetkin) että helteet kestävät muutaman päivän. Joten en varautunut siihen, että kotona kokkaus jäisi täysin tauolle. En edes muista milloin viimeksi olisin tehnyt itse ruokaa! Toissaviikolla? Ääh... Ei uskoisi, mutta on ikävä omia kokkauksia. Olen väsynyt siihen, että vatsa pömpöttää koko ajan ja kipuilee oudosti. En myöskään ole tottunut näin suolaisiin ruokiin, siitä varmaan jo maininnutkin. Jalat ovat turvoksissa, että nahka natisee. Tuntuu siis jotenkin... pinkeältä.
Olen opetellut, että syön makeaa vain viikonloppuna ja kohtuudella, mutta eka helleviikolla söin usein jäätelöä. Jännästi kroppa kyllästyi siihen. Nyt on usemman päivän ihan tehnyt pahaa ajatus makeasta! Mieli haluaisi jätskiä, mutta onneksi puistatus estää ostamasta. Olen syönyt vain yhden tötterön ja yhden pehmiksen koko kesän aikana. Hinta melkein viisi euroa ja makukaan ei kummoinen. Pehmis piti ahmia minuuteissa kun alkoi sulamaan ja valumaan altapäin heti!
Makeita mansikoita olen kyllä syönyt! Hintavia, mutta kun niitä saa vain kesällä ja pakkasmarjat eivät ole sama asia. Parhaimmat ovat vielä osoittautuneet paikallisiksi! Tuleekohan sitten noilla kesytettyä se makeanhimo.
Ikävä on myös pitkiä pyöräretkiä. Ei tohdi kauas mennä kun äkkiä tulee huono olo. Jo yhdeksän aikaan aamulla voi olla tukalaa. Myös kotihommia ja siivousta on ikävä. Tykkään niin touhuta ja saada jotain aikaan. Voisi käydä kokeilemassa onko kellarissa vielä viileämpää. Viimeksi siellä haisi vain jonkun pahanhajuiset romut...
Jotenkin tuntuu kuin olevansa jossain painajaisessa, ulospääsyä ei ole näkyvissä. Vähän tulee mieleen korona-ajat... Säätiedotuksen mukaan helpotustakaan ei ole luvassa. Joka päivä näyttää helleaalto siirtyneen pari päivää eteenpäin... Ärsyttää olla kokoajan ärsyyntynyt!
Valitsin ihan tarkoituksella blogintaustaksi lumisen pinnan. Aaah, kun ajatteleekin raikasta pakkasilmaa 😌. Lopuksi video joka sai minut jostain syystä ihan reilusti kyynelehtimään, niin kaunista! Amerikkalaiset sisarukset (n. 16-17v.) liitää niin kauniisti! Siinä pitää vain luottaa toiseen noissa pariliidoissa... Että on ikävä syksyä ja talvea 😭.
