Jätin kuitenkin kepakot kotiin ja lähdin heiluttelemaan käsiä ihan muuten vain. Mukavasti ei ollut kovin moni vielä herännyt, ja heränneet jo pisututtaneet karvaiset asuinkumppaninsa. Aurinkokin oli vain vasta heräämäisillään ja ehdin nähdä vain vilauksen kun nälkä kurni jo sisuksissa ja matka takaisin oli jo alkanut. Mutta ehdin heipat heittää kuitenkin ja ottaa kuvan. Että on kaunista nyt ulkona!
Aloitin eilen taas villasukkaa, kun olen tykästynyt noihin pitkävartisiin sukkiin. Lyhytvartiset eivät enää oikein kelpaa. Tuumasin, että teenpä parit itse ja annan pois nuo jostain minulle kulkeutuneet. Langat taidan kaivella sekalaisista tällä kertaa, yhden joskus viimevuosisadalla aloitetun varren puran mukaan. Oliko se syksynä kun tein yhdet sukat jostain kaupasta ostetusta valmiiksi kuvioidusta langasta. Minä kun pesen kaikki sukat 60 asteessa, niin nehän huopaantui kummalliseksi. Ovat myös todella lämpimät, liiankin. Kuten edellisetkin tekeleeni myös. Nyt puran langat vanhoista lapasista ja loput vanhoista lankakeristä. Niistä tiedän miten käyttäytyvät pesun jälkeenLangoista puheen ollen, tuumasin tuossa laittaisinko lankoja vieläkin kirppikselle. Tuleeko niistä tehtyä varmasti joskus jotain... Äidiltä on jäänyt myös paljon ompeluun liittyviä, vetoketjuja, paksuja kuminauhoja, tuumasin kannattaako niitä kaikki hillota itsellä, kun tuskin ompelen niistä kuitenkaan mitään. Enkä muutenkaan ole kuminauhojen ystävä, painavat vatsaa. Kumilenksuista tykkään, ne on käteviä keittiössä. Terveisin myssyköiden kuningatar.