Heinäkuu - talouden ja ruokavalion kiristys

Tässä kuussa on mennyt tavallista enemmän rahaa. Juhannuksen alla ostin paljon ruokaa, mutta tässä kuussa olen ostanut terveyteen liittyvää myös enemmän. Huomenna pitäisi taas käydä apteekissa, mutta hinnaksi tulee onneksi alle 20 €, sillä kuittaan nyt toivottavasti omavastuun. Laskin vähän, ja ehkä ehdin ostaa vuoden lopussa jemmaan ensi vuoden ensimmäisten kuukausien lääkkeet. Tai sitten käy kuten tänä vuonna, en voinut ostaa kun laskennallisesti paketti loppuisi juuri tammikuussa. Tai jotain tällaista, en enää muista. Kelan sääntöjä kumminkin.

Ruokavaliossakin olisi kiristämisen paikka. Ostin juhannuksena tavallista enemmän hyvää (sokeripitoista) ja sitä jäi vähän yli. Piti pari pientä lonkeroa juomani aattona, mutta ostinkin pikkurisen viinipullon (aaton)aattona. Sen siemailin ruoan kanssa perjantaina, niin ei enää lauantaina tehnyt mieli "juopotella" kun oli kiva mieli ja hyvää ruokaakin. No, nyt perjantaina join nuo lonkerot. Oli jäänyt myös pikkuruinen pussi sipsejä. Oi, kun maistuikin hyvältä aikuisten limut ja sipsit 😋. Olin aamupäivällä syönyt enemmän ja kaupasta vielä ostanut ison suklaakakkupalan, joten päätin etten syö illallista ollenkaan. Joten alkomahooli hujahti kivasti päänuppiin ja tämä tylleröinen oli hilpeä ja rento koko illan 😚. Teki kieltämättä hyvää...

Eilen illalla tein pari lämmintä voileipää pannulla (olisipa voileipägrilli), sisällään pakkasesta kaikkea suolaista (oliiveja, aura- ja pizzajuustoa...) ja jälkkäriksi suklaapatukka. On niin sokeri- ja suolakuorrutettu olo nyt, silmäpussitkit menevät kohta poskipusseina. Sokeri kerää nestettä ihan yhtä paljon kuin suolakin. Illalla katselin vielä Harry Potterin kuoleman varjelukset ykkösen, joten levoton yö ei ollut mitenkään yllätys. Aamuyöstä heräsin kun vatsa raivosi. Olin niin pahalla päällä.

Kehoni inhoaa sokeria ja tavallisesti en sitä paljoa pystykään syömään, nyt on vain ollut jotain ahdistusta kun sitä on niin tehnyt mieli. Iholla tuntuu heti kun sokerimäärä ylittyy, juhannuksen jälkeen oli kasvoissakin taas "sokerihuurretta". Kutsun sitä sellaiseksi kun on sellaista pientä ihottumaa. Pitää nyt pitää mielessä, että sokeri on myös oivaa ruokaa bakteereille, haavat paranevat huonommin. Jestas, että noita muutamia ötökän puremia nyt kutittaakin. Mäkäräisen purema näyttää aika pahalta vaikken ole sitä edes raapinut. Aamuyöstä se myös alkoi kutittamaan niin, etten sitten nukkunut kuin muutaman minuutin pätkissä seitsemään saakka.

Nyt loppuu kaikki höpöruoat! Myös kahviloissa ja ruokaloissa lorvimiset. Kesän tötterö/pehmis on kyllä syömättä, mutta lähes viiden euron hinta yhdestä pallosta ei kyllä hirveästi kiinnosta. Eivät edes ole sen parempia kuin kaupan jätskit. Kaupan Magnumit ovat kyllä parhautta, mutta tykkään syödä niitä enemmän kotona omassa rauhassa. Ah, sitä ensimmäistä raksakkaa haukkausta! Parhaaksi matkalla syötäväksi jäätelöksi on osoittautunut Lumoava suklaapilvi. Laktoositon, suklainen ja edullinen. Kilohinnaltaa edullisempi olisi Puffet-jäätelö, mutta laktoosittomat vaihtoehdot ei niin innosta, ja onhan sen syöminen vähän sottaista. Pingviini-tuotteita molemmat kyllä, mutta jos muutama vuodessa, ehkei sillä kovin monta luoꝉia osteta... Arg, ei saa puhua enää jätskistä, alkaa kuola valumaan!

Olen ilokseni saanut totutettua ruoansulatusjärjestelmäni hyväksymään taas salaatit. Leivän kanssa menee useinkin tomaattia tai kurkkua, mielummin erikseen, ei yhdessä. Pieniä salaatteja olen myös natustellut. Perjantaina ostin ensimmäisen pienen mansikkarasian. Kallishan se oli, noin 22 € kilo. Mutta samoissa hinnoissa ovat helmitomaatit talvella, heikkouteni! Ne ovat vain niin hyviä, kerran kuussa raaskin ostaa viikonloppuherkkuna! Nyt ovat onneksi vain jotain 12 €/kg. Kuitenkin halvempia ovat tavalliset tomaatit (n. 2€/kg), ne ovat vain välillä talvella niin pahoja. Usein ostankin Xtra-tomaatteja talvella. Ovat ns. 2 luokan tomaatteja, mutta ihan ykköslaatua. Ovat hieman erilaisia, vähän kuin EU:n kielletyt kierot kurkut... Onkohan minulla nälkä kun ruoasta vain puhun 😁.

Siis lyhyesti, terveemmät elintavat taas voimaan! Menenpä tästä nyt syömään... 

Liikunta on lääke ja ruoka-asioita?

Eilen tuli istuttua persiillään lähes koko päivän, joten selkäongelmat alkoivat vaivata jälleen. Yöllä oli taas muutaman kerran vaikea löytää asentoa, jossa ei johonkin osaa selkärankaa, tai sen ympäristöä, sattunut. Aamiaisen jälkeen potkin sitten itseni ulos, vaikka ei ihan älyttömästi huvittanut. Pienenä kimmokkeena oli käydä tutkimassa mitä hommaavat lähialueella, kun siellä ison kauhan kanssa heiluivat arkena. No, puitahan siellä oli kaadettu ja maata myllätty, että tasoitettu uudestaan. Kiva siellä oli pulleamasuisten rastaiden etsiä uutta pesäpuuta... Että kirotutti! Tässä kaupungissa on nyt todella paljon kaadettu puita näin keväällä!

Tuuli oli varsin viileä ja mielessä kimpoili salamat, joten suuntasin puolen tunnin jälkeen jo takaisin. Niskavaivat olivat tiessään, joten se hyöty kävelystä ainakin oli. Housuja oli vain ehkä hieman liian ohuelti, koska nyt jalat tuntuvat ikävän jäykiltä. Ajattelin Suvikkia (kesäpyörä) varastosta kaivaessani, että nyt jää varmaan kävelyt vähiin. Selän alkaessa oireilla olenkin eksynyt jo kahdesti taas kävelylle! Vappuna jopa kävelin torille! Söin makkaran, munkkia simalla ja lopuksi kahvin, ja yllätin itseni kävelemällä takaisin maisemareittiä, eli torilla haahuilun lisäksi kävelin puolitoista tuntia! 

Selkä tuntui niin pahalta ennen vappua, että pyörän ohjailu onnistui vain yhdellä kädellä. Molemmilla käsillä ei pystynyt ohjaustankoon nojaamaan. Päädyin siksi sitten kävelyhommiin, takaisin pääsisin bussilla, jos en jaksaisikaan kävellä takaisin. Mutta jaksoinpa, ja hyvin jaksoinkin! Tuumin siinä matkalla kyllä, että en varmaankaan syö vieläkään riittävästi, siksi väsyn helpommin... Olen yrittänyt kyllä vahtia, että proteiinia tulisi riittävästi. 

Ruoasta puheenollen, tein alustavan listan viikon ruokalistasta. Viimeksi piirtelin joka päivälle omat ruokansa, mutta paikat vaihtuivat kun aikaa/jaksamista ei ollutkaan tarpeeksi. Tein nyt siis vain listan, josta voin poimia mitä huvittaa tehdä minäkin päivänä. Yritän syödä kahdesti päivässä "lämpimän aterian". Joskus se on tähteet edelliseltä illalliselta. Vaikka monessa paikassa onkin ohjeena syödä päivällä raskaammin ja iltapäivällä kevyemmin, ei se minulta oikein onnistu. Minusta tulee vetelä aina runsaamman syömisen jälkeen. Oli se mahan täydeltä salaattia, minun pitää sulatella ruokaa ainakin tunti. Muuten vatsa heittää häränpyllyä. Harvoin syön sitten illallisen jälkeen muuta kuin kaakaon kanssa pelkän leipäpalan. 

Vatsani on ihastunut 14:12 -paastotyyliin. Eli syön neljäntoista tunnin aikana ja syömättä olen 10 tuntia, monesti 12 tuntiakin, jos oikein nukuttaa. Ihan helppoa kun siihen vähitellen opettelee. Ei närästys herättele yöllä istuskelemaan. Verikokeen paastokaan ei enää kauhistuta 😁. Täältä asiasta lisää. 

Tuleva ruokalista:

• pinaattikeitto
• seitiä riisipedillä (risottotyyliin pannulla)
• sosekeitto MiPaLö (mitä pakastimesta löytyykin + hyvää juustoa)
• JaPePo pannulla (suikaloitua perunaa, porkkanaa ja paistettu jauheliha)
• Mannis (mannapuuro)
• SeiMagar (puoliksi kypsyneen makaroonin joukkoon heitetään sein palasia ja jotain hyvää juustoa, toinen versio on LohiMagar)
• Savuporokeitto 
• Lohikeitto

Nyt keksimään jotain muuta apetta. Illalla tulee telkusta muuten Grease 😍 Voi iik, mahdanko pysyä persiilläni!

Katsastuksessa

Huh huh. Olin juuri aloittanut kämpän kevätsiivouksen, tehnyt oikein listan tehtävistä asioista, kun tuli puhelu. Haluanko tulla lääkäriin? No, tietenkin haluan, kun olen sitä puoli vuotta jo odotellut! No, en ihan puolta vuotta, mutta melkein. Saisin peruutuspaikan muutaman päivän kuluttua. Äkkiä tekemään listaa, että mistä sitä pitikään valittaa. No, rouva hoitaja ei ollut sitten maininnut, että aika oli vain puoli tuntia. Ja minulla tietenkin puoli metriä pitkä puute- ja valituslista mukana. 

Haaroja ehdin levitellä, mutta tissit jäi kopeloimatta ja verenpainetta ei onneksi otettu, kun kiristi kupolia se kiire. Varmaan lauseetkin olivat puolikkaita molemmilla. Jäljen sitten huomasin tänään, lausunnossa oli asioita, jotka eivät todellakaan pidä paikkaansa (ei vaarallisia) ja muutama asia joita lääkäri ei maininnut minulle. Kaikki piti olla siistiä ja ehjää, mutta lausunnossa ei näin ole. No, olenkin olettanut ettei ole... Itkua tihrustin ja huutokaan ei ollut kaukana. Sanotaan näin, että miehet pysyy minun elämästä kaukana (kuten nytkin), kunnes asia korjaantuu. Asiaa en avaa enempää, enkä haarojani varsinkaan. Vaikkei sitä ole kukaan pitkään aikaan ehdottanutkaan (huutonaurua). Paitsi hoivaajaa
etsivät yli seitsenkymppiset. Noutänkjyy.

Sitten piti juosta verikokeessa ja muissa tutkimuksissa syömättä, juomatta, pissaamatta ja hengittämättä. Kakilla olisi varmaan saanut käydä, muttei se minulla onnistu pissimättä. Onneksi otin iltapäiväajan, jolloin ehdin noita kaikkia tehdä tunteja ennen tutkimuksia. Kaikki veriarvot olivat ihan yhtä hyviä ja huonoja kuin ennenkin, ja sama ylimääräinen kasvannainen pötköttelee sisuksissa. Ei ole lihonut eikä vaihtanut paikkaa, joten jätetään rauhaan. Ainakin kuvaaaja oli sitä mieltä. Lekuri varmaan samaa mieltä, veriarvoista varmaan paasaa, mutta onneksi vain Omakannan kautta. Sen voi lukemisen jälkeen sulkea. Hyvähän se on tuollaisen viisaan ja puolet nuoremmat asioista pauhata. Tässä iässä kun kaikki ei olekaan enää niin yksinkertaista. Muuten ihan mukava lääkäri oli.

Tuntuu, että joka toinen päivä on mennyt puolihorteessa nälän ja väsymyksen takia. Olen täysin unohtanut nukkumisen taidon. Illalla osaan nukahtaa, siitä ihan äärettömän kiitollinen, mutta aamuyöstä herään ja sitten loppuyö menee lakanan, sijauspatjan ja tyynyn möyhentämiseen. Pysyy tämä tyttö aika notkeana, kun kaikkia asentoja on tullut kokeiltua, jotta unimatti kiinnostuisi pölytyksestä. Kiitollinen olen myös kun kaikki tutkimukset, jostain ihan kumman syystä, sain puolentoista viikon sisään. Tuskaista on juuri se odottaminen! Toki pitää vielä viimeistä pistettä odotella varmaan ensi viikkoon, mutta tuumasin yrittäväni palata jo normirutiiniin tällä viikolla. Huomenna jos imuroisi, tänään en jaksanut kuin käynnistää oman pyykkikoneen. Väsyttää ihan älyttömästi.

Paasto on heittänyt häränpyllyä, vaikkakin aika yksinkertaisella ruokavaliolla on menty viikonpäivät. Piti vältellä syömättömyyden lisäksi turvottavia ruokia, ettei tyrmäisi tutkijoita kaasun paineella ja hajulla. Huomenna aion syödä ja juoda paremmin. Tänään yritän saada aivot uskomaan, että nyt on juoksut juostu, huomenna saa jo herätä rauhallisemmin.

Menossa ruokaostoksille...

On ollut niin liukasta viime päivinä, etten ole käynyt kuin lähikaupoissa (=kalleissa, vai onko se kalliissa). Suosin aina Prismaa, kun se nyt on mielestäni halvin. Vaikkakin nyt olen tullut eri aatoksiin, kun K-ryhmä työntää varsin edullisia tarjouksia sähköpostiini. Siis näitä OmaPlussa-etuja. En ole mobiilia hankkinut, vaan ihan sähköpostiin tulee tarjouksia kaupasta, jossa eniten käyn. Toki niitä useimmiten voi hakea muustakin K-ryhmän kaupasta. Jännästi vaihtelee tarjoaja siitä missä eniten olen milloinkin käynyt... Nuuskivat siis mitä ostat ja niillä houkuttelevat lisäostoksille. Sori kaupat, mutta harvoin ostan muuta kuin tarjoustuotteita kuitenkaan... 

Eli siis katson aina Prisman sivuilta onko halvempi, kannattaako käydä ostamassa. Yllättäen on ollut ihan hyviä hintoja. Eli pitääkö tässä alkaa taas tarjouksia tuijottamaan? Siinä vain helposti ostaa sellaista mitä ei tarvitse vain siksi kun halvemalla saisi. Välillä aivoni jäävät moodin, että tarjous = ilmainen: siellähän oli se namijuttu, käy vain siellä! Luulen tämän johtuvan siitä, että viime vuoden puolella kaupat, joissa kesällä pyöräillessäni kävin, yrittivät houkutella minut takaisin ilmaisilla herkuilla: jäätelöä, keksejä... Eipä ole enää sellaisia tullut, kun käyn vain enää vakikaupoissani.

Nyt kuitenkin pitäisi jo siis käydä ns. isoilla ostoksilla, eli ostaa enempi ruokaa. Päätin sitten laskeskella paljonko rahnaa taas menee. Eli Prisman sivuille "ostoksille". Edelliseen blogiini tein jutunkin tuosta, mutta otanpa vain tuon kuvan tähän. Ihmisethän ovat niin viisaita nykyään, että osaavat itsekin nämä jutut... Mutta lyhyesti: näpytän vaikka maito, ja valitsen näyttämään halvimman vertailuhinnan. Joka on siis eri kuin halvin. Vertailuhinta näyttää halvimman litra tai kilohinnan. Tämän voi valita K-ryhmän sivuillakin.

Etsiskelin nyt edullisempia tuotteita, vyötä kun pitää kiristää taas. Useissa asioissa olen vain itsepäinen (lempinimeni muilta: jästipää, pässi, muuli, aasi, vastarannan kiiski...). En osta ulkomaista eläintuotetta, poikkeus juustoissa. En osta ulkomaista, ellei siinä ole kuori, eli sen voi kuoria. Haluan tukea suomalaisia tuotteita, eli ostan mielummin kaiken suomalaisen kasvattamana/viljelemänä. Riisiä vain ei vielä kasvateta Suomessa. Ihmettelinkin tuossa kun riiseissä/riisituotteissa oli merkintä EU? Suureksi ilokseni löysin Suomenluonto-sivuilta tietoa, että Puuroriisi tulee nykyisin Suomeen Etelä-Euroopasta, kuten Espanjasta ja Italiasta!

Ennen ostin kaiken liha/maitotuotteen vain luomuna. No, näillä tuloilla se ilo on loppunut. Vain jauhelihassa vielä sinnittelen, kilohinta on n. 18 €. Normaalistihan se on 6-10 €/kg. Rasvaisempi valinta, luomu siis, on muutaman euron halvempaa, mutta vähän tökki kun sitä kokeilin. Paistan aina koko jauhelihan ja valutan sitten rasvan pois. En pidä rasvan mausta, eikä suolistonikaan siitä oikein pidä. Kaikki rasva saa sen sekaisin. Ne hyvätkin, mrh! Ja juustossakin joudun ostamaan sen rasvattomimman tästä syystä, eli kalleimman. Niin, ja kolesteroli on sitä luokkaa, että lääkärit aina tyrkyttävät statiineja. Geenivika siinäkin. Onneksi en käytä lihatuotteita kovinkaan paljon.

Olenkin miettinyt usein, että jos ei ole varaa ostaa mitä haluaa, en osta ollenkaan. Olen myös miettinyt, että kun nyt jaksan kävellä pitemmälle, voisin käydä lenkin kauempana Lidlissä ja katsoa jos hedelmät olisivat halvempia. Muuten en pidä Lidlistä kun useinmiten siellä ei ole sitä mitä olen mennyt hakemaan. Ostoslista siellä on turhaa, ellei siinä lue jotain ylipäätänsä, eli leipää, hedelmää yms. Minun listassani (tai päässäni) on tietyt tuotteet aina. Nuo K-ryhmän tarjoukset ovat siitä hyvät, että tulee kokeiltua usein jotain uutta. Kuten eilistä jäätelöä... voi masuparkaa taas.

Reps ja kops!

Olen tässä jonkun aikaa nukkunut olkkarin sohvalla viikonloput. Viime viikonloppuna nukuin sohvalla su-ma yönkin. Olisin jo torstai-iltana halunnut olkkariin nukkumaan, mutta pedin "rakentaminen" vie aikansa, enkä tuohon jaksanut enää ryhtyä. Eli ensin on raivattava tilaa, että sohvan saa auki, sitten etsittävä tyynyille paikka yöksi. Sitten haettava varapatja sohvalle ja kannettava kasa petauspatjoja + petivaatteet patjan päälle, koska se on liian ohut. Sohva taas on niin kova, ettei siinä nuku kuin ihminen, joka nukkuu vaikka päällään. Eli en minä. Rinsessa, jota häiritsee hernekin. (Täällä satu, joka piti tietenkin kaivaa esille...)

Eilen iltapäivällä sitten siivosin ja ihan kehräten valmistelin sohvani puolivalmiiksi, eli levitin sen ja mietin tyynyille valmiiksi paikat. En tykkää kun aamulla kaikki on ihan sikin sokin... Ja kun on tämä OCD ja jonkinmoinen bakteerikammo, niin tyynyjä ei voi laittaa lattialle, vaikka sen on vasta imuroinut 😄. Outoa sinänsä, koska monesti olen nälkäisenä poiminut lattialle pudonneet kurkun/juustopalan, puhaltanut tai pikaisesti huuhtonut ja suuhun vain 😵. Toki kotona vain! Ja tietyissä huoneissa vain, kun nyt oikein ajattelee...

Vatsa on ollut kipeä nyt pitkään, ja illalla ei ollut löytyä asentoa, jossa olo olisi ollut mukava. Oi, että sitten nautinkin kun ryömin vihdoin patjalle ja köllöttelin selällään telkkua katsellen. Ja kun olin laittanut tallennuksen päälle, ei tarvinnut edes nousta sulkemaan telkkua, vain kaukosäätimestä kiinni ja kääntyä kyljelleen. Nukuin kuitenkin levottomasti ja näin hurjia unia. Aamuyöstä puoliunessa tajusinkin miksi... Olin, "kun halvalla sai", ostanut minulle uutta jäätelöä, joka ei ollut edes vähälaktoosinen. Oli muuten ihan järkyttävän hyvää 😢. Vähän aikaa sitten kuljeskelin ympyrää ja annoin ns. vedon käydä läpi 💨. Olo helpottui ja sain nukuttua jopa seitsemään!

Tänä aamuna on olo ollut vähän nuhjaantunut ja apea kun vatsakin nyt sekaisin siitä jäätelöstä. Minulla on ollut pitkään tapana olla lukematta sähköpostia viikonloppuna. Myöskään uutisia en katso lauantaisin. Luen vain teksti-tv:tä iltapäivällä. Onneksi radiossakaan ei lueta uutisia joka puolen tunnin välein. Joskus olen kuunnellut vain netistä musiikkia, jos oikein ahdistanut. Tämä taisi alkaa kun korona alkoi. Ennen sitä katsoin aamulla aina Ylen aamu-tv:tä. En enää sen jälkeen, kun siellä korona oli ainoa aihe päivästä, viikosta toiseen. Ahdistuu sitä vähemmästäkin.

Nyt yhtäkkiä muistin, että netissäkin voi katsoa teksti-tv:tä! Täältä. Siellä ei ole mainoksia, tyrkytyksiä, vilkkuvia juttuja tai videoita, eikä klikkiotsikoita. Vain pääasiat lyhyesti ja ytimekkäästi. Olen niin pettynyt Ylen ja Hesarin sivuihin, sielläkin on nykyään klikkiotsikoita. Varsinkin ylen sivuilla niitä tuntuu olevan jo joka kolmas. Usein samaa uutista muokataan vähän uudestaan ja laitetaan eri otsikolla ja itsestään pyörivällä videolla. Että ärsyttää varsinkin nämä videot!

Tekstikanavan uutiset luettuani, kaipasin jotain kivaa ja harmitonta huumoria. Fingerpori! Inhoan kaikkia stand up-komedioita ja yleensäkin kaikkea "huumoria", jolla on tarkoitus nolata toinen. Entisenä koulukiusattuna ja naurunkohteena olleena en vain voi hyväksyä näitä 😞. (Tänään on näemmä hymiöpäivä 😁). Mutta siis pistin kuklehakuun Fingerpori ja ihan repesin tälle kuvalle. Fingerpori on ihana myös siksi, ettei sitä heti ymmärrä! Pitää joskus lukea uudestaan ja uudestaan ennen kuin hoksaa... ja sitten kun huomaa mistä kyse... aijai kun päänupissa tuntuu hyvälle 💖. 

Tämä oli helppo, ja jostain syystä hirnuin sille pitkään 😂. Voihan näissäkin tietenkin ajatella, että siinä nauretaan toisen tyhmyydelle, mutta minusta tämä on jotenkin söpöä kun toinen on niin kiltti, että kyseenalaistamatta asiaa tekee kuten toinen pyytää... höpsö mies 😘

ps. Hitsit tuli yhtäkkiä mieli tulostaa ja värittää kuva!

Jumissa koko kroppa

Luin jostain, että voidakseen hyvin, pitäisi ainakin joka toinen päivä elämässä olla jotain mieluista. Pientä edes. Opiskeluaikana kämppikseni vietti aina keskiviikkoisin pikkulauantaita, eli tanssimaan lähdettiin silloin, perjantain lisäksi. Olen siitä asti löytänyt keskiviikosta hyvän tekosyyn jollekkin kivalle, usein syötävälle. Minuun kun on kasvanut tiukasti ajatus, että ei makeaa arkena. Paitsi perjantai-iltana. Ja vähän keskiviikkona, että jaksaa perjantaille. 

Nyt pyhät ovat sekoittaneet ilonpäivät-järjestyksen täysin. Myös muut arkirutiinit. Usein käyn kaupassa isoilla ostoksilla joko maanantaina tai perjantaina. Nälästä riippuen. Nyt kävin isoilla tiistaina. Eli siis eilen(?). Muistin kaupassa olevan alennuskorin, ja löysin sieltä uuden (minulle) suklaapatukan alennuksessa. Ostin sen kun ajattelin, etten enää käy tällä viikolla kaupassa. Jotenkin elin torstaita... 

Tänään olen sitten ollut rajoitetulla ruokavaliolla. Olen kieltäytynyt kaikesta, jota kehoni ei osaa sulattaa. Eli ruoka joka päätyy masubakteerien ruoaksi. Mutta koska masubakteeritkaan eivät niitä oikein sulattele, pierevät ne sen kaasun sinne minun suolistoon, turpoaa vatsani kivuliaasti. Tämän kertoi Strömsön ravintoasiantuntija  Alexandra De Paoli joku vuosi sitten. Eli ei mitään hedelmiä eikä rukiisia leipiä, tai muitakaan mitä tietenkin haluaisi. Oi, että onkin tehnyt niitä mieli! Ja se suklaapatukka, aijai kun nyt maistuisi... Vatsa kuitenkin pömpöttää, joten pitää miettiä mikä on taas ongelmana.

Tänään olisi yksi Meduusa-leffa MTV3:lla. On vain yhdeltätoista, minä olen silloin korkeintaan hereillä käydäkseni veskissä. Voisihan tuon tallentaa ja katsoa sen miljoonannen kerran. On vain jotenkin niin motivoiva: jos on ongelma, se hoidetaan ja tehokkaasti.