Sosiaalisoitumassa

Olen alkanut taas erakoitumaan liikaa. Parina yönä olen herännyt siihen kun mutisen jotain. Jotain kovasti selitän jollekin sinne unimaailmaan. Kun herätessäni tajuan olevani yksin sängyssäni, lopetan lauseen kesken, käännän kylkeä ja jatkan unia. Asiaa ei helpota yhtään kun olen joka ilta tuijotellut käsi poskella Areenan Tiettömän taipaleen takana -sarjan ihania uusia jaksoja. Haikaillut jonnekin korpeen kunnostamaan rappiolle mennyttä tilaa. Juu, tällainen cityflikka yksinään saisi varmasti raivattua paljonkin, mutta remontoimiseen tarvitsisin kokeneempaa seuraa. Ettei tule kunnostettu katto niskaan joku yö... 

Olikohan joku Koti... -lehti

Tiettömään taipaleen Ben Ward ja Brage Bjørnbekk tuntuivat todella sympaattisilta. Pitäisi avata Instagram-tili, että näkisi löytyikö heille armas, heillä kun näyttää olevan siellä tilit. Joskus olen avannut Insta-tilin Luukku-sähköpostilla, mutta kun Luukku tuli maksulliseksi, lopetin sen. Unohdin, että se oli linkitetty Instaan, ja nyt en pääse kuittaamaan Instan vaatimaa koodia. 

Tänä aamuna sitten tosiaan karautin Suvikillani kaupunkiin sosiaalisoitumaan. Olen päättänyt totuttaa itseäni myös vähän vähempiin vaatteisiin, eli jätin nylonsukkikset pois. Vähän vilutti kun takiksikin olin valinnut ohuen, tuulta läpipäästävän. Mutta ainahan siinä pyöräillessä vähän kuuma tulee. Ilman ohutta pipoa, huivia ja käsineitä en kyllä olisi tarjennut, sen verran tuuli jo aamulla. 

Kävin vähän aikaa lukemassa kirjastossa lehtiä ja siirryin sitten kahvilaan. Paikalla oli joku uusi, varsin laiska myyjä. Ei ollut vitriinissä haluamaani täytettyä sämpylää, joten kysyin sitä. Normaalisti heillä se tehdään pyydettäessä, mutta tämä vain kurkkasi laiskasti vitriiniin, ja sanoi, ettei sitä ole. Sekunnin tuijottelin häntä odottaen jatkoa, mutta kun ei tehnyt elettäkään, että aikoisi vaivautua tekemään sellaista, annoin asian olla. Piti ottaa sämpylä, jossa oli kinkkua ja sipulia, kummastakaan vatsani ei pidä, mutta kun nälkä oli. Kahvikin oli pahaa. Tuolla kun on tavallisesti ihan hyvää kahvia. Eipä haittaa vaikka jättäisin tuolla käymisen, on sen verran kalliskin. 

Nyt kuitenkin siirryn kokeilemaan omaanko Sohvaperuna-geeniä. Virn. Jotain purtavaakin voisi lautaselle pinota, kun se pitsakin jäi tekemättä... Laiska.

Tiede-lehdestä