Ruokajärjestys ja haaste itselle

Olen ollut nyt aika monta päivää varsin löysä, haluton ja väsynyt. Tajusin sitten, että lihankäyttöni on vähentynyt todella paljon, ihan vahingossa. Olen kahtena päivänä syönyt itsetehtyä kasvissosekeittoa, jossa on herneitä ja pitkäpapuja. Laitoin molempia vain pienen korurallisen, joten per päivä ei siitä paljoa tule. Eli taitaa olla hieman raudanpuutetta. Tarkista ferritiini, hihkuisi joku heti somessa! Ferritiiniarvoni ovat aina olleet mainiot, mutta nyt ne voisivat olla alhaiset. Aamuisin on todella vaikeaa herätä, se on minulle todella harvinaista. Tänäänkin nukuin kahdeksaan, menin nukkumaan ennen kymmentä... Talo oli kumman hiljainen, niin en herännyt kolinoihinkaan.

Huomasin maanantaina, että kesäkuu alkaa sunnuntaina. Jos yrittäisin olla käymättä kaupassa enää tässä kuussa. Olisi kiva jos välillä kauppamenot olisivat reilusti alle suunnitellun. Myös pakastin pitäisi sulattaa, kun laatikot rahisevat jo ikävästi ja useimmin avattu laatikko välillä kieltäytyy kokonaan menemästä takaisin lokeroonsa. Kerran jo jäi ovi hetkeksi raolleen. Teinpä sitten listan mitä ruokia tällä viikolla tekisin, mitä söisin. Tein ihan ruokajärjestyksen, lukujärjestyksen tyyliin. Laitoin siihen välipalatkin, vaikken niitä aina syökään. Nyt niille voi olla tarvetta kun varsinkin lounaalla ei välttämättä kovin pitkälle potkita (mummukan sanonta 💖). Ideoita hieman poimin Martoilta, toki pakastimen ainekset määräävät suunnan.

Tänään kuitenkin huomasin, ettei leivät varmaankaan lauantaihin saakka riitä. Tummia leipiä on, mutta niissä kaikissa on siirappia, jota vatsani ei hyväksy aina. Aamulla varsinkaan tyhjään vatsaan sitä ei voi kuvitellakaan. Uh, ajatuskin närästää! Tuumasin notta pitsaa tekisin perjantaina, jos saisin muutaman sämpylänkin tehtyä. Mutta kun leipä ei riitä ehkä perjantaihinkaan saakka, jogurttikaan ei riitä, joten aamupalaksi ei olisi mitään. Kurn!

Puuttuvat-lista on muutenkin jo pitkä, ja kun siihen lisäisi runsaasti ruokaostoksia... eivät mahdu reppuun ja pyöränkoriin. Ostospaikaksi pitäisi valita silloin myös lähi-Prisma. Kauppaa ei ole mitään vastaan, mutta henkilökunta. Siellä on jostain syystä kovin yrmeää sakkia. Plus entinen työkaveri, varsinainen juoruM:ä. Näin rumasti sanoen.

Mietinkin kun perjantain aamupala + lounas on ihan auki, josko kävisin silloin ostamassa lähi-S-marketista maidot, leivät ja ehkä jogurtin, ne ovat samanhintaisia kuin Prismassa. Näin vähentäisin taakkaa ja voisin sunnuntaina käydä lempi-Prismassani, joka on vähän kauempana. Olin kovin tohkeissani "ei enää kauppaan -haasteestani", mutta kun vatsa tuntuu nyt kiukuttelevan alkuviikon sosekeitosta, pakko ajatella sitäkin. Pakastimessa kun on nyt vain niitä, joita ei voi kovin paljoa kerralla syödä. Suulle herkkuja, mutta muulle suolen jatkolle ei...

Yhden haasteen aion kuitenkin itselleni asettaa, ja myös pitää! Aion tänä kesänä käydä mahdollisimman monessa ympäristön lähikirjastossa, pyörällä tietenkin, Pyöläkir! Lähin on parin kilometrin päässä ja kauimmainen noin 15 km päässä. Tuo kauimmainen saattaa jäädä, tai siirtyy ainakin heinäkuun loppuun, jos kunto on noussut hienosti. Vaikka olenkin polkenut 30 km tänäkin vuonna, on se eriasia kun se on kertynyt puoliympyrän muodossa, eli väsyessä olisi ollut asunnolle paljon lyhempi matka. Matka tuonne kauimmaiseen on enimmäkseen yhtä suoraa, pitkää tietä. Pyörätietä toki enimmäkseen, mutta kuitenkin siten raskaampi, ja tylsempi, ehtii ajatella jaksaako kuitenkaan, jäänkö matkan varrella, hajoaako pyörä...