Vihdoinkin

Tuntuu kuin olisi ollut jossain unessa, painajaisessa, viimeiset kaksi kolme viikkoa. Vielä on sisällä +27, mutta eiköhän se pikkuhiljaa laske. Mieli on kiikun kaakun tuon tuulettamisen kanssa. Ei haluaisi päästää koskeutta sisään, mutta kun viileä tuulahdus tuntuu niin ihanalta tuolta ikkunan raosta! Valitettavasti liikenne on yhä kova ikkunan alla, eli vaikkei pöly sateen ansiosta sisään nousisikaan, mutta pakokaasut kyllä. Pakko kohta sulkea akkunat. 

Mietin myös yötä, lupaa sadetta ja ehkä ukkostakin. Ikkunanlaudalle voi viritellä muovisuojaa, mutta jos se sataa tuulen kanssa, kastuu ikkunan pielet myös. Entä jos ne turpoavat ja ikkuna ei menekään enää... hetki, nehän ovat nykyään metallia 😁. Hmm, mutta ikkunoiden väliset "seinät" ovat puuta. Jos jätän hieman raolleen. Vaikkakin olisipa ihana välillä nukkua ilman korvatulppia, ja meteliä! Jos yritän saada makkarin mahdollisimman viileäksi, sielläkin on yhä +27 😑, ehkä voisin silloin nukkua ikkunat kiinni.

Heräsin tänä aamunakin ennen viittä. Ihan karmeaan nälkään! Nukuin muutenkin todella huonosti. Yritin tuossa syödä vähän tuhdimman iltapalan, jospa nukkuisin paremmin ensi yönä. Aamulla vatsa oli, tietenkin, pitkästä aikaa sekaisin, eikä muutenkaan uloslähtö houkutellut. Olin kuitenkin voimakkaasti sitä mieltä, että liikkumaan pitää mennä! En ehtinyt kuin kuuden kilometrin päähän kun tuntui ettei nyt tämä oikein suju, väsytti älyttömästi. Käännyin sitten jo kauppoja kohti. Takaisin tullessa oli kova jano, join melkein puoli litraa kylmää vettä jääkaapista. Huh, siitä vatsa sitten oikein innostui, piti viettää tovi hotelli helpotuksessa...

Huomenna pääsee aloittamaan siivouksen, jihuu! Ostin uuden pölyhuiskankin, sellaisen taitettavan jolla pääsee pyyhkimään vaikka korkealta nurkan takaa. Tai kutitella salaa jotakuta 😝. Hitsit, että väsyttää jo... Jos asuisin omakotitalossa, olisin varmaan koko helteen ajan ollut hereillä vain öisin ja nukkunut päivisin. Etsin tänään Areenasta katsomista, mitään en oikein löytänyt. Yhden löysin joka aiheutti haikean huokauksen. Ehkä tällä viikolla voisi jo jatkaa ompeluhommia!

Vielä on kesää jäljellä, vielä on tukalia päiviä...

Huh ja puh! Viime yönä oli ihanan kylmää, olohuone oli viilentynyt oikein kivasti. Jätän nykyään makkarinkin oven auki, niin viileyden lonkerot kuikuilivat hieman sinnekkin. Olin jopa vetänyt lakanaa hieman päälleni. 

Aamulla sain pestyä kaikki sängyssä käyttämäni lakanat. Niitä onkin tullut nyt vaihdettua joka viikko. Onneksi niitä on monta! Minimalisteillahan saattaa olla vain kaksi... ei käy kateeksi nyt. Pesin myös kaikki kesän tekstiilit pois, nyt mennään syksyyn halusipa tai ei! En jaksanut vielä syksyisempiä laittaa, joten peitin sohvan ja nojatuolin resuisilla lakanoilla. Odottelen sitä viileämpää päivää, että jaksaa pölytellä parvekkeella. Siellä on koko heinäkuun ollut vähintään +27, enimmillään +32. Tai aamulla kun olen sinne kurkannut kaihtimien välistä. Koko hellejakson on makkarissa ollut kaihtimet kiinni ja pimennysverhot edessä. Minullahan on niin typerästi, että parveke on makkarin edessä, mutta sinne päästään olohuoneen kautta.

Lupasi onneksi taivaantutkijat, että huomenna olisi hieman viileämpää kuin viikonloppuna luvattiin. Olisi jo ihan oikeasti hyvä... Minua on alkanut yhä enemmän huimaamaan iltapäivästä. Aamulla olo on ihan hyvä kun on viileää. Huomasin kyllä eilisestä mittauksestakin, että alapaine on liian alhainen, silloinhan huimaa. Luulin vain, että minulla olisi verenpaine muutenkin koholla kun tunnen sydämen jyskäävän. Pitää nyt vain jaksaa odotella viileämpää. Huomenna pitää käydä kaupassa, jos siellä oleskelisin vähän kauemman aikaa.