Tänään piti lähteä etukäteen juhlimaan syntymäpäivää, mutta heräsin kolmelta painajaiseen ja pätkittäin olen sen jälkeen nukkunut. Vatsa on taas kovin kipeä, sekin sitten piti pätkäunissa. Tavallisesti ruoka-ainepaasto tehoaa äkkiä, mutta nyt ei. Kun tunsin ettei minusta ole isolle kirkolle lähtijäksi, vein roskat ja kävin pienoisen lenkin. Enää ei pääse edes pimeässä aamulenkkiä tekemään, on ollut tärkeä henkireikä... Pitää odotella, että aurinko nousee tarpeeksi aikaisin, ehtisi sen edes näkemään ennen aamuruuhkia. Nyt se nousee talojen takana ja tulee näkyviin liian myöhään. Sisälle paistamista saa vielä viikkoja odotella.
Mieltä painaa myös kun muistin eilen perjantain juhlat. Kävin kurkkimassa pitkästä aikaa facebookin ja instagramin. Ei yhdessäkään kuvassa minua. Olen liian ruma kuviinkaan. Seurastani ei oltu kiinnostuneita siellä, joten miksipä täälläkään. Joten lopetan tähän. Muidenkaan blogeja ei tule paljoa luettua. No, säästyypä aika tyhjentämiseen, ja ulkoiluun.
Älä nyt lyö vielä lappua luukulle. Kyllä tänne löytyy keskusteluseuraa, muitakin kuin minä. Tiedän hyvin tuon fiiliksen, kun tuntuu, ettei kukaan kaipaa, mutta siihen ei kannata jäädä. Laitan sinut tuonne lukulistalleni, jotta muistan käydä.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Vähän tuo välillä tuntuu, että kaipaa paikkaa johon ajatuksiaan kerrata. Oma päiväkirja kun täyttyy helposti pelkästä kitisimestä, tänne kun voi jättää muistiksi kuvia ja musiikkiakin. Pitää miettiä...
Poista