Pitäkää tunkkinne

Eilen oli hyvä ihan päivä. Välttelin kaikkea epämiellyttävää ja yritin antaa kehon olla rauhassa kaikelta stressaavalta. Tein juttuja, joita teki mieli tehdä. Jostain syystä aloin käymään läpi paperipinkkaa, joka pitäisi käydä läpi ajatuksella. Löysin sieltä vanhan monistenipun alan vaihtamisesta. Selailin sitä vähän ja päätin tutkia sitä joku päivä ajatuksella lisää. Jotain ajatuspisaroita ehti tunkeutua syvemmälle aivoihin, sillä näin... ahdistavia unia.

Kun ala-asteella jo olin kaikessa niiden joukossa, joita viimeiseksi kaikkeen valittiin, tuntui se pahalta kun sama jatkui joillakin työpaikoilla. Ensimmäisiin työpaikkoihin otettiin hyvin vastaan ja kehuttiin ahkeruudesta, mutta sitten kun siirtyi työpakoille, joissa koulusta vaadittiin enemmän, putosin taas sinne yksin kahvittelijoihin. Eli oli se akateeminen ryhmä, jotka kuiskittiin yhteiselle kahvihetkelle. Näistä toki aikaa, mutta jälkensä ovat näemmä jättäneet.

Unissa olen usein ihmisten ympäröimänä, saman arvoinen. Jos satun olemaan yöpaidassa, ei se ihmetytä kuin minua. Painajaisetkin ovat samanlaisia vääriin paikkoihin tunkemista tai kiipeämistä. Tai sitä kiireessä pakkaamista, kun tavarat vain lisääntyvät sitä mukaa kun niitä yrittää johonkin tunkea. Nyt olen kuitenkin jo kahdesti viime aikoina nähnyt unta, että minua syrjitään, jätetään pois joukosta. Viime yönä oltiin jossain juhlissa, jossa ihmiset olivat olleet vähän ystävällisempiä, ja sitten seuraavana päivänä olivat kuin edellistä päivää ei olisi ollutkaan. Yksikin oikein tuhahti ohi mennessään, luuletko että vastaan tervehdykseesi. Sattui vielä olemaan yön viimeinen uni, jäi ikävä olo. Eikö edes unissakaan ole enää kivaa... 

Olen huomannut, että valon määrän lisääntyminen on alkanut vaikuttamaan. Minulle se vaikuttaa päinvastoin, masentaa. Kohta on taas ympäri vuorokauden valoisaa, kuumaa ja tuskaisaa. Kaikki oireet pahenevat. Olen niin nauttinut näistä aamun pimeässä kävelyistä. On ollut ihanaa kun kotiin tullessa on vielä pimeää. Iltapäivällä on välillä ihanaa viettää hämäränhyssyä, ja istahtaa tai köllähtää johonkin sytyttämättä vielä valoja. Illalla taas riittää yksi pieni, mielellään vanhanaikainen hieman kellertävä valo.

Tänään piti siellä kaupoilla käydä, mutta kun ei ollutkaan satanut lunta, ei huvittanut lähteä luistelemaan pyörällä. Tuumasin, että ehkä olisi hyvä lähteä luontoon, siellä mieli rauhoittuu. Kyllähän se sielu siellä lepäsi. Tuli vain pieni itku, kun taas tuntui, että kuuluisin oikeastaan ns. taajamaan, johonkin omakotitaloon. Jonnekin, jossa on tilaa hengittää ja olla oma itsensä, ilman että jatkuvasti pitää varoa, ettei päästä ääntäkään. Että olen taas väsynyt kaikkeen 😓... Masennus yrittää sinnikkäästi vallata aivot.

Menossa ruokaostoksille...

On ollut niin liukasta viime päivinä, etten ole käynyt kuin lähikaupoissa (=kalleissa, vai onko se kalliissa). Suosin aina Prismaa, kun se nyt on mielestäni halvin. Vaikkakin nyt olen tullut eri aatoksiin, kun K-ryhmä työntää varsin edullisia tarjouksia sähköpostiini. Siis näitä OmaPlussa-etuja. En ole mobiilia hankkinut, vaan ihan sähköpostiin tulee tarjouksia kaupasta, jossa eniten käyn. Toki niitä useimmiten voi hakea muustakin K-ryhmän kaupasta. Jännästi vaihtelee tarjoaja siitä missä eniten olen milloinkin käynyt... Nuuskivat siis mitä ostat ja niillä houkuttelevat lisäostoksille. Sori kaupat, mutta harvoin ostan muuta kuin tarjoustuotteita kuitenkaan... 

Eli siis katson aina Prisman sivuilta onko halvempi, kannattaako käydä ostamassa. Yllättäen on ollut ihan hyviä hintoja. Eli pitääkö tässä alkaa taas tarjouksia tuijottamaan? Siinä vain helposti ostaa sellaista mitä ei tarvitse vain siksi kun halvemalla saisi. Välillä aivoni jäävät moodin, että tarjous = ilmainen: siellähän oli se namijuttu, käy vain siellä! Luulen tämän johtuvan siitä, että viime vuoden puolella kaupat, joissa kesällä pyöräillessäni kävin, yrittivät houkutella minut takaisin ilmaisilla herkuilla: jäätelöä, keksejä... Eipä ole enää sellaisia tullut, kun käyn vain enää vakikaupoissani.

Nyt kuitenkin pitäisi jo siis käydä ns. isoilla ostoksilla, eli ostaa enempi ruokaa. Päätin sitten laskeskella paljonko rahnaa taas menee. Eli Prisman sivuille "ostoksille". Edelliseen blogiini tein jutunkin tuosta, mutta otanpa vain tuon kuvan tähän. Ihmisethän ovat niin viisaita nykyään, että osaavat itsekin nämä jutut... Mutta lyhyesti: näpytän vaikka maito, ja valitsen näyttämään halvimman vertailuhinnan. Joka on siis eri kuin halvin. Vertailuhinta näyttää halvimman litra tai kilohinnan. Tämän voi valita K-ryhmän sivuillakin.

Etsiskelin nyt edullisempia tuotteita, vyötä kun pitää kiristää taas. Useissa asioissa olen vain itsepäinen (lempinimeni muilta: jästipää, pässi, muuli, aasi, vastarannan kiiski...). En osta ulkomaista eläintuotetta, poikkeus juustoissa. En osta ulkomaista, ellei siinä ole kuori, eli sen voi kuoria. Haluan tukea suomalaisia tuotteita, eli ostan mielummin kaiken suomalaisen kasvattamana/viljelemänä. Riisiä vain ei vielä kasvateta Suomessa. Ihmettelinkin tuossa kun riiseissä/riisituotteissa oli merkintä EU? Suureksi ilokseni löysin Suomenluonto-sivuilta tietoa, että Puuroriisi tulee nykyisin Suomeen Etelä-Euroopasta, kuten Espanjasta ja Italiasta!

Ennen ostin kaiken liha/maitotuotteen vain luomuna. No, näillä tuloilla se ilo on loppunut. Vain jauhelihassa vielä sinnittelen, kilohinta on n. 18 €. Normaalistihan se on 6-10 €/kg. Rasvaisempi valinta, luomu siis, on muutaman euron halvempaa, mutta vähän tökki kun sitä kokeilin. Paistan aina koko jauhelihan ja valutan sitten rasvan pois. En pidä rasvan mausta, eikä suolistonikaan siitä oikein pidä. Kaikki rasva saa sen sekaisin. Ne hyvätkin, mrh! Ja juustossakin joudun ostamaan sen rasvattomimman tästä syystä, eli kalleimman. Niin, ja kolesteroli on sitä luokkaa, että lääkärit aina tyrkyttävät statiineja. Geenivika siinäkin. Onneksi en käytä lihatuotteita kovinkaan paljon.

Olenkin miettinyt usein, että jos ei ole varaa ostaa mitä haluaa, en osta ollenkaan. Olen myös miettinyt, että kun nyt jaksan kävellä pitemmälle, voisin käydä lenkin kauempana Lidlissä ja katsoa jos hedelmät olisivat halvempia. Muuten en pidä Lidlistä kun useimmiten siellä ei ole sitä mitä olen mennyt hakemaan. Ostoslista siellä on turhaa, ellei siinä lue jotain ylipäätänsä, eli leipää, hedelmää yms. Minun listassani (tai päässäni) on tietyt tuotteet aina. Nuo K-ryhmän tarjoukset ovat siitä hyvät, että tulee kokeiltua usein jotain uutta. Kuten eilistä jäätelöä... voi masuparkaa taas.