Koti-ikävä?(Sata sanaa päivälle)

Keskiviikkona puhdistaessani marjoja vastaan tuli pullea hämähäkki. Vinkuen vein sen miljoonakelloni hoidettavaksi. Illalla säälin kun vein sen pois kotoaan. Pääseekö se parvekkeelta pois? Riittääkö sille kukkakärpäsiä syötäväksi? Onko sillä jo kova koti-ikävä?

Kirjastoauton kattoikkunasta

eksyi sisään mehiläinen.

Ennen kuin sain sen hätistetyksi ulos,

se oli joutunut jo kauaksi kotiseudultaan.

Mietin, etsikö se jonkun laakean kiven

ja aloitti sillä omituisen suunnanottonsa,

tanssi ja hyppeli ja löi

pientä noitarumpuaan.

Risto Rasa

Tänään pitäisi jaksaa tehdä viikkosiivous. Taidan käydä vain lähikaupassa. Olen väsynyt. Eilen huimasi paljon. Järjestelin pyykin kuivumista odottaessa varaston laatikkokasoja. Liikaa kummallisia asentoja viime päivinä. Pitäisi alkaa heiluttelemaan puntteja. Niitä rautaisia siis.

Menin, näin ja koin (Sata sanaa päivälle)

Olin nopea aamutoimissani, olin jo yhdeksän aikaan metsässä. Menin nyt lyhempää reittiä. Hieman arastelin ajatusta, että pitäisi jonkun matkaa ajaa suuren tien laitaa. Onnekseni matka oli vain kymmenisen metriä, sekin levennetty bussipysäkkiä varten. Marjaisa metsä alkoi heti sadan metrin päässä tien laidasta, mutta halusin salaiseen marjapaikkaani...

Perillä minua kohta tervehti lauma nälkäisiä naaraita. Kovasti halusivat suukotella kasvojani. En pitänyt siitä. Puolitoista tuntia jaksoin hengitellä hitaasti ja vältellä heidän seuraansa, sitten riitti. Evääni söin leiripaikalla, oi mikä ihana tuuli siellä olikaan! Metsässä tunsin taas olevani kuin kotona. Sieluni kuuluisi maalle, luonnon rauhaan. Tänään on luvassa pyykkäystä. Eilisestä johtuvien pattien raapimisen lomassa...