Laitoin blogin muutama tunti sitten näkyväksi taas. Heti oli etelä-koreasta (tarkoituksella pienellä) käyty kurkkimassa. Pitäisi olla välittämättä, mutta minua nuo häiritsevät. Ehkä johtuu kun olen vähän koko elämäni tuntenut tietynlaista turvattomuutta. Tuokin tuntuu kuin joku kävisi jatkuvasti kokeilemassa ovenripaa. Tai koputtelemassa seinien vahvuuksia. Hmph.
Valmistelen tässä muonaa samalla, niin kävin vain raportoimassa turhaumuksiani ja päivittämässä pyöräilykilometrejä. Harmittaa kun en huomannut kun tuhat kilometriä tuli täyteen, ehti tulla tuhannen lisäksi yhdeksän kilometriä. Muistin kuitenkin asian kunniaksi lisätä renkaisiin ilmaa. Kumman tiiviitä nykyiset renkaat! Koputanpa varalta puuta. Eli päätäni 😝. Viikko on ollut hyvä, mutta siitä myöhemmin enemmän, vatsa kurnii!