Säiden oikullisuus

Piti ihan tavata tuliko sana oikullisuus kirjoitettua oikein. On tämä suomi niin vaikea kieli, että näin ihan supisuomalainenkin saa välillä usein miettiä miten ne sanat taipuu! Asiaa helpottaa kun sanoo sanan ääneen ja "maiskuttelee" tuleeko se oikein, eli kokeilee mikä versio kuulostaa oikeimmalta. Välillä väsyneenä saatan kuitenkin päätyä johonkin kummaan valintaa. Tekisi niin mieli tutkituttaa tuo pääkoppa kun se jähmää välillä niin paljon, tehnyt sitä toki aina. 

Piti minun tehdä sitä ja tätä tällä viikolla, mutta säätiedottajat varoittivat hurjista ilmoista useammalle päivälle, mutta päivien lähetessä ilmat sitten paranivat. Välillä torstaille luvattiin vettä, mutta loppujen lopuksi ei tullut pisaraakaan. Sain pestyä joitain kodin tekstiilejä. Mattoja ajattelin pestä ensi maanantaina, mutta vettä ja tuulta lupasivat, joten peruin tupavuoron. Nyt sitten luvataan vain sunnuntaiksi, ja enpä yhtään ihmettele vaikka tuokin "kamala myrsky" hiipuu tihuutteluksi...

Piti perjantaina käydä siellä kauimmaisessa kirjastossa, mutta kun lupasivat vesisadetta iltapäiväksi, päätin siirtää sen ensi viikolle. Eilen aamulla sitten eivät luvanneet sadetta ollenkaan. Lähdin sitten käymään varalta vain hautausmaalla, kun sinne päästäkseen suurin osa matkasta menee bussissa istuessa. Pysäkille polkiessa näin jossain kauempana kuinka vettä tuli kaatamalla. Sellainen ohut kaistale, mutta voimalla näytti maahan tippuvan. Samalla muistin, että sateenvarjo jäi kotiin. Matkalla ei kuitenkaan satanut ollenkaan.

Sain istutettua kukat vanhempien haudalle varsin tuskattomasti kun muistin olla rauhallinen ja hengittää takin sisään. Olen tuskaillut kun hiukset ovat liian pitkät, mutta nyt niistä oli hyötyä kun roikkuivat kasvoilla! Pari verenimijää ehti nahkaa koetella, mutta yksi pikku p𐊊rulainen pääsi puraisemaan palasen ja sitä nyt välillä kutisee niin ärsyttävästi. Mäkäräiset %¤#*!

Kävin sitten laitakaupunkiin päästessäni syömässä yhdessä kaupan kahvilassa keittolounaan. Kiva yllätys oli jälkiruokana pieni keksi, minä rohmusin kaksi... Olin niin hyvällä mielin, että päätin jäädä pyöräilemään, kotona tulee istuttua ihan tarpeeksi. Kiersin hieman kaupungin laitaa ja palasin takaisin kaupunkiin päin parin kirjaston kautta! Ensimmäinen oli hurjan pieni, sellainen vanha, jonka lattialla olisin varmaan 40v nuorempana viettänyt monta tuntia viikossa... Niin suloinen ja kotoisa! Siellä oli yllättävän paljon väkeä ja minulla vatsa vääntelehti niin, että päätin siirtyä pienen tutkailun jälkeen ulkoilmaan...

Seuraava kirjasto olikin sitten kiinni, eli PyörLäKir!-haaste pieneni jälleen.. En ollut tutkinut aukioloilmoituksia tarpeeksi tarkasti... Sinänsä ei harmittanut, kun ajattelin jo kovasti lähellä olevaa kaupungin laitosta, jossa on suuri vessa, siellä ei ole usein kesällä paljon ketään. Olon helpotuttua suuntasin matkalla olleeseen s-markettiin. Olisin niin halunnut olla käymättä kaupassa juhannuksen jälkeen ollenkaan tässä kuussa, mutta maito tuntui olevan lopuillaan ja rahka. En syö enää paljon ollenkaan lihaa, joten proteiinin saan näemmä paljolti jogurtista ja rahkasta. Rahkassahan on proteiinia noin 10g/100g, ja rasvaa 0% jos niin valitsee. Eikä maksa paljoa, kilohinta alle 3 euroa sellainen viilipurkin verran. Kotimainen siis, tietenkin. Olen niin iloinen kun muutamat tietyt ruoat ovat siellä samanhintaisia kuin prismassa! Monet myös vain noin 15 centtiä kalliimpia. Salehan on nyt kaikista kallein s-ryhmässä. Kumpihan on kalliimpi sale vai k-market? Kuuklen tekoäly väittää, että sale.

Odottelin niin tänä päivänä olevan pilvistä ja sateista, että voin rauhassa vain köllötellä ja lukea, kuunnella sateen ropinaa. Mutta eipä tuo näytä sateita antavan, aurinko paistaa. Näyttää myrskyvaroitus huomisellekin hieman siirtyneen enemmän etelämmäs. Tutkimpa hieman hienoja sääsivuja: https://www.windy.com. 
Niin, kilometrejä tuli eilen kuitenkin 26, vaikka piti vain polkaista bussipysäkille ja takaisin 😆.

Kohti pimeyttä - minuuttivauhtia

Hah, aika raflaava otsikko... Katselin tuossa innokkaasti auringon nousumerkintöjä. Ha, vain pari minuuttia tänään päivä pitempi kuin eilen. Ihanaa kuitenkin että jo kuukauden päästä yöt ovat edes hetken pimeitä. Toki siitä ei vielä silloin ehdi nauttimaan, olen niin iltauninen ja aurinko nousee taas jo aamuyöstä. Siihen on kuitenkin vielä pitkä aika. Sori, jos rakastat Suomen kesän valoisia öitä, minä en... 

Suunnittelin katselevani juhannuksena vielä vanhasta telkkua pimeässä makkarissani. Viikon päästähän sillä ei näe enää kuin... öö, mustaa taustaa? Varastossa on vielä vanha VHS-nauhuri, pitäisikö säästää se, jos jostain löytäisi nostalgisia kasari-ysäri VHS-leffoja 💖. Toki voisi vielä jostain löytyä digiboxi jonka saisi tuohon vanhukseen liitettyä, mutta kun ei tule enää siltä katseltua, ei sitä kannata nyt ostella. Jäi siltä katselut kun nykyiset seinänaapurit tulivat taloon... Jäi nytkin se katselu tosin.

Rahasta puheen ollen... Tuli osteltua taas paljon kaikenlaista ruokaa juhannuksen alla. Syöntijuhla, kuten kaikki muutkin juhlapäivät nykyään 😋😅. Sattui vielä K-ryhmän OmissaEduissa olemaan pari sopivaa tarjousta, joten ostin pakkaseen paljon ruokaa. Niin paljon ostin, että meinasi jääkaappipakastin-hökötys kyykätä oikein kunnolla! Ihmettelin kun tavarat tuntuivat kumman lämpimiltä. Vesi kannussakin oli vain viileähköä. Kiäk.

Mittari molempiin vuorotellen ja molemmat näyttivät vain 15 astetta 😬. Toinen plussaa ja toinen onneksi vielä pakkasta. Paniikkia pukkasi kun aattoilta oli. Olin jo paniikkipyöräillä johonkin lähihalpikseen ostamaan kylmälaukkua. Olin sulattanut molemmat edellisenä päivänä, joten pelkäsin, että simahti siksi. Piti vain sulkea silmät ja laittaa laite reilusti kylmemmälle, unohtaa sähkölaskun nousu ja toivoa parasta. Onneksi on vähitellen toipunut, mutta on nyt "suuremmalla", kylmemmällä, kuin tavallisesti. Laitan vähitellen normaaliksi kun saan pakastetttakin tyhjemmäksi. Käyn kuitenkin siellä rapistelemassa joka päivä. Leivät kun asuu minulla aina pakkasessa, pöydällä on vain päivän parin annokset. Jääkaapissahan leivät taas vanhenevat nopeammin kuin pöydällä.

Söin viikonlopun aikana niin suolaista ja sokerista, että verenpaine hyppi silmillä suorastaan. Nukkumisesta ei meinannut tulla perjantaina mitään, kun sydänrukka jyskytti niin. Eilen sitten päätin lähteä taas pyöräilemään. Hups, mittari ilmoitti kilometrejä tulleen taas yli 30. Viikon saldokin oli noin 63 kilometriä. Tänään ei olekaan sitten jaksanut paljoa jaloilla olla. Väsyttääkin niin kun viime yö oli aika levoton. Pää on hieman sekaisin, tuntuu, että tänään on sunnuntai. Vasta tänään muistin tarkistaa pankkitilin tilanteen, teen sen tavallisesti sunnuntaisin, kuittaan laskut yms. 

Ai niin, lähikirjasto-haaste, PyöLäKir, on hieman "supistunut" taas. Jotkut ovat tosiaan remontissa, toiset kokonaan kiinni ja jotkut aivan liian kaukana, joten mukaan otan nyt vain 11 kpl. Käyty on kolmessa vasta. Jaoin ne parin, tai kolmen, kirjaston ryhmiin. Eli suunnittelin reitit, jolloin pääsen pissitauoille sopivissa kohdin. Kauimmaisen jätin yksinään, silloin en viitsi mutkitella enempää. 

Kahdessa ei ole omatoimiaikoja ja aukeavat vasta puolen päivän jälkeen näin kesäisin, joten ne pitää miettiä ihan erikseen. Puolen päivän aikoihin kun olen tavallisesti jo palannut majapaikkaani. Jos en ehdi käymään kaikissa ensi kuussa, siirrän osan elokuuhun. Eka viikolle kuitenkin, ennen koulujen avautumista, useat kun ovat nykyään koulun ohessa. Olikin outoa eilen käydä yhdessä kun tavallisesti on täynnä pieniä koululaisia, nyt ihan tyhjänä 😮. Hiljaista oli.