Välihuomautus...

Sisälämpötila on +23 ja minä olen veltto kuin keitetty spagetti. Söin lounaaksi liian tuhdisti ja unisuus on kiusannut koko päivän. Viime yönä näin unta, että olin (ilmeisesti) kaupassa. Työntelin kärryä ja ihmettelin ihmispaljoutta ja ihmisten kiirettä. Tajusin, että on juhannusaatto, yritin katsella ylöspäin nähdäkseni kalenterin, ja se vilahti edessäni osin läpinäkyvänä. Tuli kiire ostaa ruokaa useammaksi päiväksi. Olin ilmeisesti lähitulevaisuudessa ja käytössäni oli ilmeisesti älylasit, johon kalenteri heijastui. 

Katselin sitten huvikseni aamiaisella kalenteria. Juhannukseen on 27 päivää. Jihuu! Ei juhannuksen vuoksi, vaan koska silloin on kesäpäiväntasaus, eli päivät alkavat lyhentyä 😍. Juu, en erityisesti rakasta enää kesää, koska ovat niin kuumia. Vaikkakin viime toukokuut ovat olleet helteisiä, mutta nyt niitä ei ole ollut...

Sitä ennen on kuitenkin jalkauduttava useammin ulos ja nautittava luonnosta. Laskeuduttava vaikka polvilleen, että näkisi paremmin. Kuten näemmä vielä muutama vuosi sitten tein. Kamera oli useinkin mukana. Vaikka onhan tuo kännynkin kamera ihan hyvä, mutta kun se ei aina tajua mitä haluan kuvata, zoomailee kauas, kun haluaisin kuvata lähellä olevaa.

Taistele mielitekojasi vastaan!

Myönnän olevani koukussa kaikenlaisiin, ehkä enemmän nuoriin liitettyihin, mielikuvitussarjoihin. En nyt jatka siitä sen enempää, koska on aamu. Yksi sarja on, jota seuraan, valitettavasti, vielä, päivittäin, on Charmed (Siskoni on noita, voiko olla tyhmempää nimeä 😣, tai no Vaimoni on noita). Kuten kaikissa tämän tyylisissä, löytyy kohtauksia, lauseita, jotka ovat varsin helmiä. Tässä yksi johon ihastuin, ja joka usein tulee mieleen kun pyristelen vaikka mielitekojani, tai muuten vain heikkoja hetkiä vastaan. 

Tässä Piperia on purrut Wendigo, joksi hän on juuri muuttumassa. Tässä muunnos Charmedin Wendigosta ja tässä "oikea", johon tämä otus perustuu. Usein ovat kytköksissä johon tunnettuun mystiseen otukseen. 

Eli täytyy vain jaksaa taistella mielitekoja tai tunnetta vastaan; se ei ole minä, se on vain reaktio johonkin... aineeseen, tapahtumaan tai tunteeseen. Pitää antaa sen mennä ohi, läpi, hajaantua, laimentua... miten vain haluaa asian ajatella. Itse joskus kuvittelen nousevani asian yläpuolelle ja tarkkaavani kaikkea yläpuolelta. Kuin irrottaisin itseni kehon tunteista. Helpommin sanottu kuin tehty 😅.

Nyt irroitan itseni tästä koneesta ja siirryn arkisempiin hommiin! Hyvää alkavaa viikkoa! Maanantai 💚, kaiken voi aloittaa taas alusta! Kuten kinikseni, pistin sen paloiksi ja odotin monta pitkää viikkoa, että se vihdoin kasvatti juuret, ja nyt no hieman mullassa muhineena, kasvattanut pikkuisia lehtiä 😍.