Tasapainoillen metsässä

Törmäsin Ylen sivuilla tasapainotestiin. Aika hyvin onnistuin, tasapainotaito minulla on onneksi aina ollut hyvä. Huomaa kyllä, että toisessa jalassa on heikommat lihakset. Pitänee alkaa leikkimään kurkia. 

Aamulla laiskotti ja väsytti, mutta lähdin kuitenkin ulos. Haaveena oli iso pyöräilylenkki kauemmas metsään ja tullessa kauppaan. Lenkki vessaan taas muutti suunnitelmat, mämmi tahtoo jo ulos myös... Joten pyöräilin vain lähirannalle ja sitä ympäröimään metsään. Paljon oli ääntä metsässä 💓. 

Istuin hetkeksi kannon nokkaan imemään auringonvaloa. Jossain äänteli pöllö, kuulosti kuin olisi sanonut: Huua, huua! En viitsinyt alkaa mitään huutelemaan. Oli ihanaa kun ei tullut kuin pari ihmistä vastaan. Pyörällä nekin, joten pikaisesti ohittivat. En ole lumen aikaan tuolla käynyt ja oli aika järkytys, kun taas oli paljon metsää kaadettu. Ei kuulunut linnun ääniä raivatuilla osilla...

Pohdin taas sitä uutta kotia, mikä olisi sopiva asuinalue. Nyt olisi hyvä hetki pyöräillen tutkia alueita, ei ole vielä kuumaa eikä siitepölyäkään. Pyörätietkin pääosin putsattu hiekasta. Kämpän tyhjentämisurakka on nyt jumissa, en osaa valita mitä tavaroista seuraavaksi lähtisi.

Pari juttua pitäisi viedä kirpparille, on pitänyt viedä jo viikon... Huomiseksi olin suunnitellut, mutta huomennahan on vielä pyhäpäivä! Kauppareissukin nyt jäi, mutta enköhän nykyisillä pärjää vielä huomiseen. Paistettu jauheliha pitäisi jo syödä, en edes muista milloin paistoin sen... Keiton voisin tehdä.

Nukuin viimeyönä aika hyvin, mutta nyt tuntuu kuin voisi ottaa sunnuntainokoset, raitis ilma ja pieni välipala sai rennon olon aikaiseksi.