Joka päivä?

Olen liikaa roikkunut kännykällä ja/tai hiiri kourassa. Etsinyt luettavaa, ajatuksia muualle kuin omaan todellisuuteen. Perjantaina join ahdistukseen koko viinipullollisen (pienehkö pullo 0,75 l). Tarkoitus oli ihan humaloitua, kadota syvemmälle omaan kuplaan kun iltaisin on vielä pimeääkin. 

Edellisestä kerrasta on aikaa. Join sen syönnin päälle, joten syy miksen haluamallani tavalla humaltunut, saattoi johtua syömisestä. Olisin halunnut olla hiprakassa, hihitellä, rentoutua. Mutta lojuin vain sohvalla ja tuijottelin telkkua. Rentouduin kyllä kun simahtelin siinä loikoillessa, sänkyyn, peiton alle, kömmin jo puoli kymmeneltä 🙈. Plyäh, tylsä keskiaikainen eukko.

Lauantaina alkoi jo tympimään oma saamattomuus ja tylsyys. Mieli odottaa jo kummasti kevättä. Olen alkanut jo hämmästyä välillä aamuisin ulos katsoessani että ai, siellä on vielä lunta. Samaa tapahtuu syksyisin, ai, eikö siellä ollutkaan lunta? Minulla on aina ollut tämä outo vika ennen kuin oikeaa muutosta ulkona tapahtuu. 

Päivitin sivupalkin tietoja, painoa en ole uskaltanut mitata, olen kuitenkin lihonut. Paljon suolaistakin olen syönyt. Ehkä perjantaina sitten. Talvipyörässä ei ole mittaria, joten sen mittaus pysyy nollilla. Eikä tule muutenkaan paljoa pyöräiltyä nyt, kauppaan ja kirjastoon pääasiassa.

Lauantaina vaihdoin jo parin kukan pintamullat, ja eilen loput. Mylläsin viime vuonna lähes kaikki kukat läpi, raastoin kuivuneet juuret ja istutin uudestaan, joten tänä vuonna raaputtelin vain pintamullat pois, ja uutta tilalle. Limoviikuna näytti kyllä ihan hyvältä, paremmalta kuin vuosiin, mutta tykkäsi kai huonoa kun leikkelin kuivia oksia pois, alkoi tiputtamaan lehtiä, on kohta kalju.

Kävin läpi viime viikolla kirjanmerkkilistaani ja löysin muutaman enkunkieliset blogin. Siellä kokeiltiin itsensä aktivoimista kirjoittamalla joka päivä tekemisiään blogiin, viikon ajan. Vähän kuin pitää olla jotain raportoitavaa!  Pitäisikö kokeilla, auttaisikohan se 🙄, saisinko sopivasti henkistä potkua persiiseen 🤔.