lauantai 7. maaliskuuta 2026

Ärhäkkänä

Eilen muistin, että vuokrahan on nyt korkeampi kuin viime kuussa. Vertasin tuloja ja vuokraa. Hienoa, nyt se ei riitä edes vuokraan. Vielä viime kuussa vuokran laskun jälkeen jäi muutama ropo. Nyt mennään siis ihan täysin miinuksella joka kuukausi kunnes joku huolii töihin. Viimeksihän olin osa-aikatyössä ja sain vielä asumistukeakin muutaman kympin. Ihan hyvin pärjäsin, pakollisten menojen jälkeen jäi vielä ruokaan ja muuhun iloitteluun keskinmäärin puolituhatta. 

Sitten päättivät että meitä työllisiä on liikaa. Sitten valtiokin päätti, että joillakin on liikaa rahaa, joten katkaisin itse asumistukeni, en ala kerjäämään. Tykkään säästämisestä, mutta nyt ei voi mitenkään säästää, kun ei ole mistä säästää. Vielä onneksi menee pitkään ennen kuin joutuisi hakemaan elatusapua valtiolta. On hyvä olla pihi. Vaikka tällä menolla tuskin sitä tulevaisuudessa saisikaan. 


Huomasin myös, että ensi viikolla pitäisi jättää työkkäriinkin neljännesvuosittainen raportti, ja minä olen löytänyt vain kaksi paikkaa neljästä. Niitäkään kun ei sada kuin sieniä sateella. Sähköposti lykkää kokoajan vain hylsyjä. Eilen keitti yli ja kävin kävelyllä lähikaupassa. Mukaan tarttui 250g irtokarkkeja, kanankoipi ja kaksi lokeroa. Tämä tyttö viettää talvilomaa loppuviikon, sokeri- ja alkoholihumalassa! Lällällää! 

Kotona kanniskelin hetken imuria ja vähän hinkkailin sillä lattiaa. Muuten lorvin ja lylleröin vaan ja yritin olla ahdistumatta liikaa. Illalla kumosin juomani kurkkuuni ja katselin pimeässä (säästetään sähköä!) muistitikulta leffoja. Uutisia en vilaissutkaan. Aion tämän ja huomisenkin vain piehtaroida vailla huolen häivää. Kaapissa on ruokaa ja aurinkokin hieman kurkkasi sisään pitkän talven jälkeen. Ehkä käyn ulkonakin. Uutisia en aio katsella enkä lukea ollenkaan. Kai sen ikkunasta näkee jos maailmanloppu tulee. Eikä minulla ole siihen edes mitään vaikutusvaltaa. Läppäri sulkeutuu nyt ja avautuu maanantaina. Kännykkääkin yritän hyljeksiä mahdollisimman paljon. Päätän kitinäraporttini tähän ja toivotan raikkaita hetkiä jokaiseen pääkoppaan. Sitä tämä hullu maailma tarvitsee.

Ei kommentteja: