"Ota vastaan mitä tarjoo elämä"

Heräsin taas neljältä. Löin akkunat auki ja pöhöttäjät päälle. Nukahdin puoleksi tunniksi. Näin unta, että olin jossain katsomossa...? Ihmisiä oli todella paljon ja joku nuori mies piti jalkaansa kummallisesti sylissäni. Juuri ennen heräämistä se osoittautui vain lämpimäksi pitsalaatikoksi. Olinko taas vain nälkäinen? Matkalla vessaan alkoi kaikua päässä Veikko Lavin kappale:

Ota löysin rantein, älä jännitä

Ota vastaan mitä tarjoo elämä

Eihän maailmassa suremalla mitään sa

Päivä päivältä vain lähestyypi maa

Ota löysin rantein, älä jännitä

Ota vastaan elämä!

Äitini tapasi tuota hoilata kun stressasin jotain. Itse kyllä oli ihan samanlainen turhan stressaaja 😁. Tänään lähden kesän päättäjäisiin. Käyn kalliimmasti kahvilla, bonuksia on tulossa enemmän, eli olen tuhlannut enemmän. Eli menen nyt tuhlaamaan ne etukäteen. Viisasta eikö vain 😃! Kämpässä on vielä 28 astetta ja aurinko paistaa koko päivän, eli en voi tuulettaa. Tulee kuuma kuitenkin. Uskon, että vasta huomenna viilenee. Jos viilenee kuitenkaan 😒. Ei jaksa enää istua yksin neljän seinän sisällä!

Minä täällä taas, hei...

Näyttää olevan tuo yhden ja kolmen välinen aika pitkästyttävä. Kiertelin hieman ympyrää kun vatsa kaipaisi enemmän liikuntaa... Mutta jo 10 minuutin laahustaminen sai hien pintaan ja jalat tuntuvat tonnin painoisilta. Ei jaksa. Heräsin jo neljältä johonkin, en tiedä mihin. Oli sen verran viileää, että vatsakin heräsi, ihan järkyttävä nälkä! Aukaisin akkunoita ja laitoin tuulettajat päälle, ja kellahdin takaisin sänkyyn. Mutta ei, vain käväisin unessa. Pakko oli kaivaa jääkaapista banaani. Eipä se uni tullut senkään jälkeen.

Huomasin, että pesutupa oli vapaa ensimmäisen tunnin. Laitoin sukkia kauhaan likoamaan ja esipesin rintsikatkin. Pyykkituvassa käytin koneen erillistä huuhteluohjelmaa hyväksi. Samalla pesin liesituulettimen suodattimen. Vedellä läträäminen on kivaa helteellä, mutten halua kosteutta sisälle ollenkaan. Oli niin kiva puuhailla taas jotain. Sisälle oli vain sillä aikaa kerääntynyt lämpöä niin paljon, että tiskaus jäi huomisaamuun.

Kävin lähikaupasta ostamassa vähän purtavaa illaksikin ja jäätelön palkinnoksi itselle, kun jaksoin taas vähän edes puuhailla. Oli niin nälkä taas jo yhdeksän aikaan, että söin mikrokeiton ja sen jäätelön. Istahdin sohvan nurkkaan ja hups, heräsin siihen kun toinen jalka kellahti selkätukea vasten. Liu'uin köllöttelemään ja nukahdin uudestaan. Taisin nukkua yhteensä tunnin! Olen harvinaisen helposti joka päivä saanut otettua nokoset nyt helteiden aikana! Ainut hyvä puoli. Voisin nyt kokeilla jaksaisinko lukea jotain. Jotenkin ei vain jaksa keskittyä mihinkään kovin pitkäksi aikaa. 

Olisipa tabletti, voisi käydä vanhoja kuvia läpi ja poistella turhia. Tämä läppäri tuntuu nyt kuumenevan niin paljon, ettei kovin kauaa viitsi pitää päällä. Ihailenpa hetken tätä ihanan raikasta kuvaa 👀