Sunnuntain aamupölinät

Väsyttää. Tai laiskottaa. En oikein erota kun niin väsyttää 🥱. Eilisen pysyttelin sisällä kun jalkoja niin väsytti pitkistä pyöräilyretkistä. Olen muutenkin yrittänyt hommata kaikenlaista. Olen nukkunut taas huonosti, enkä ole oikein tiennyt miksi. Nyt löysin ainakin yhden syyn siihen, liikaa peittoja. Illalla makkari tuntuu viileältä ja peiton alle pujahtaessa palelee, joten kerään kivan pinon ihanan painavia peittoja päälle. Kun lämpö leviää peiton alla ojentaudun hiljalleen ihan tikkusuoraksi oikealle kyljelle (paras asento suolistolle) ja nukahdan. 

Herään usein pissille parin tunnin päästä ja vielä silloin on viileää. Aamuyöstä sitten olen hehkuttanut makkarin jo niin lämpimäksi, että peittoja on liikaa. En vain jotenkin puoliunissani tajua sitä, ajattelen vain, että jos otan yhden peiton pois, herään siihen kun palelee. Torvelo. Sitten aamuyöstä kun olen aikani pyörinyt ja ähkinyt tarpeeksi, pääsen sen verran hereille, että tajuan kuoria peittosipuliani. Nyt olen kuitenkin tajunnut jättää yhden paksumman lisäpeiton pois. Tilalla on pari ohuen ohutta, päällimmäisen osaan pyyhkäistä päältäni jo osin nukuksissani. 

Aah, viime yönä nukuinkin niin sikeästi, että olo oli aamulla varsin hömelö 🐌. Piti ensin miettiä, että pitäisi liikahtaa ja sitten vasta liikahtaa... Vasta jälkeen runsaan aamiaisen ja kahden kupillisen teetä, pystyi liikuttamaan itseä ajattelematta, ja ajattelemaan ilman ajatusta ajattelusta.

Harmittaa vain kun kuvittelin meneväni rantaan aikaisin kakkosaamiaiselle. Aurinko paistaa, eikä tuule paljoa. Mutta kun jo ajatus pukemisesta uuvutti, päätin kerrankin nauttia rennosta ja veltosta olostani, enkä yrittänytkään piristyä. Eiköhän niitä aurinkoisia aamuja vielä tule, menen sitten... 

Blogini on ollut nyt auki vajaa vuorokauden ja alla saalis. Ei jaksa nyt välittää, vielä on ylirento olo. Talo on vielä yhtä pesukoneen jurnutusta lukuunottamatta hiljainen... Miltähän maistuisi aamunokoset sohvalla 😴.

Ohjasiko botti sinut tänne?

Olen tässä pitänyt blögiä kiinni kun alkoi ärsyttämään tuo bottitulva oikein kunnolla. Monet bloginpitäjät ihmettelivät tässä joku aika sitten, että botit haravoivat blogejaan. Nyt taisin löytää ainakin yhden syyn siihen. Parhaiten viittaavat URL-osoitteet -kohdassa näkyy nykyään että useimmat lukijat tulisivat yhdestä blogista. Linkit näyttävät kuin tulisivat oikeista postauksista tai jopa kommenttilootista. Näinhän tuskin on, sillä niitä tulee kymmeniä päivässä, jopa satoja viikossa. En nyt laita tähän blogin nimeä, koska on kuitenkin syytön tähän rumbaan. 

Eli lyhyesti sanottuna yrittävät houkutella napsuttelemaan niitä linkkejä. Ehkä kopioin alussa linkin uteliaisuuttani, mutta nyt pysyn niistä kaukana! Jotain hämäränkauppaa tässä on, koska ei sitä huvikseen tehdä, joku hyöty siitä on. Ne voivat johtaa saastuneille sivuille, tai sitten klikkauksilla tienataan rahaa. Kuin huijaussoitoillakin. 

Googlen analytics pitäisi näyttää oikeat luvut, mutta kuulemma botit ovat oppineet huijaamaan sitäkin. Ärsyttää kun pitää olla varovainen kaikessa, omassa elämässä että "virtuaalimaailmassakin". Kommentointilootani on vielä pysynyt "puhtaana", mutta saas nährä senkin suhteen... Pidän nyt blogini auki. Ainakin siihen saakka kun eivät ala ihan häiriköimään ja tunge lonkeroitaan oikeaan elämääni. Tosin tämä läppäri ja kännykin ovat alkaneet oudosti "värisemään", näyttö siis. Kaikki elektroniikka kiertoon ja korpeen asumaan!

Se hyöty tässä on, että olen innostunut taas pyöräilemään oikein kunnolla, tälläkin viikolla on jo 60 km hinkattu pyörän penkkiä! Rakkaassa metsässänikin olen jo vieraillut. Ihan tippa linssissä yritin eväitäni nieleskellä... Oli niin epätodellinen olo, olenko oikeasti tässä kivellä istumassa, vai onko tämä vain unta? Koko lumisen talven olen tätä odotellut! 

Märkää monin paikoin vielä on. Metsäreissun tein yhtenä pakkasaamuna, hyvä oli polkea savipohjallakin. Äkkiä se huurre kuitenkin suli auringonvalossa ja takaisin polkiessa oli aika raskasta. Pitää vielä vähän aikaa odotella ennen kuin uudestaan menen... 

Eiköhän tässä ole taas jaariteltu ihan tarpeeksi. Hyviä kevätkelejä itse kullekin! 🌞

Sunnuntai, vaikko jo maanantai?

Vähän hämmentää nämä pitkät pyhät, elin jo eilen sunnuntaita. Aurinkoisia aamuja on ollut, joten olen päässyt jo käymään kakkosaamiaisella järven rannalla. Leivosen kuulin aikaisemmin, oliko nyt viime viikolla, mutta nyt yksinäinen mustarastaskin ilmoitteli itsestään perjantaiaamuna. Mikäpä siinä oli istuskellessa auringon paisteessa, kuunnella ja mutustella. Kello oli vasta vähän yli kahdeksan. Pitkään olen tuosta hetkestä haaveillut ja vihdoin sain sen aikaiseksi. Kaiho ihan metsän keskelle on voimakas myös. Taitanee olla vielä liian märkää... 

Pidin blogin suljettuna muutaman päivän kun bottiparvi tuntuu viihtyvän hyvin sivuillani. Kävijämäärät ovat vähän huolestuttavia, kun eivät ne tuota huvikseen kuitenkaan tee. Alla viimeisen viikon tulos, vaikkakin blogini on ollut monta päivää kiinni... Tavallisesti täällä ei monikaan käy. Vai pitäisikö vierailijoista olla kiitollinen 🙃 ¿

Eivätkä nuo kävijät ole noista maista oikeasti, lähtöpaikan pystyy helposti väärentämään. Ei tuo Suomesta vierailukaan pidä paikkaansa. Ei tarvitse kuin tarkistaa asia Googlen Analyticsistä, se ei laske botteja. Siellä kävijäluku on vain muutama...

Alla 30 päivän saalis. Kaikkihan paheni kun asensin sen tykkäysjutun. Prkl. Ärsyttää vieläkin. Olo kuin joku ohimennen aina kokeilisi onko asunnon ovi auki... Kommentointi pysyy kiinni,ainakin jonkinaikaa, sinne ne kuulemma eniten yrittävät "murtautua", päästä levittämään kaikenlaista şaastaa. Haistakoon ɷ 🌪 .

Olen hämäillyt mieltäni nyt pari päivää ahmimalla mielikuvitusmaailmoja. Taas on tuijoteltu tarjolla olevia taruja sormuksista ja tylyista pahkoista. Hiekkaista dyyniäkin tuijottelin eka kertaa kokonaan. Tosin kaikkia näitä pikakelauksella väkivaltaisten kohtien ohi, turhaa minä niillä mieltäni enempää härnäilen. Ne on nähty ja huonoksi katseltavaksi todettu. 

Tänä aamunakin kävin hieman pyörääni ulkoiluttamassa. Olin vain niin myöhään liikkeellä, että kovin omiin ajatuksiin en voinut vaipua, muitakin ihmisiä oli liikkeellä, väistellä sai. Eilen vielä tuntui, että paluu todellisuteen voi olla hämmentävää kaikenlaisesta mielikuvitusmaailmasta, unetkin kun ovat olleet vilkkaita, mutta onhan tässä muu maailma palannut mieleen kun uutisia on pitänyt vähän kurkkia. Pitäydyn vielä kuitenkin vain Teksti-TV:n anneissa ja radion hiljaisissa muminoissa. Ehkä huomenna kello kuuden uutiset netin kautta, pikakelausta harrastan sielläkin. Tosin Areena antaa vain hyppiä, ei kelata tasaiseen tahtiin. Hö, miksi!

Kevättä mielessä

Kohta pääsee metsäretkille. Kävin eilen pyöräilemässä yhden lenkin, ja nyt oli vain pari jäistä kohtaa, melkein uskalsin kesäpyörällä ylittää ne. Itse metsät ovat vielä liian märkiä talsimiseen. Istuin vähän aikaan yhdellä puunrungolla ja harmittelin kun ei tullut otettua eväitä mukaan! Joku aurinkoinen aamu otan termarin ja eväsleivän mukaan! Oijoi 🧡 Olisin halunnut istuskella myös nuotiopaikkojen penkeilläkin, mutta ne olivat varattuja. Miksei minulle ole koskaan osunut miestä, joka tykkää retkeilystä! 

Tänään tohdin pestä toppavaatteet matkalle varastoon. Olisin halunnut ne paketoida jo, mutta parempi antaa kuivua kunnolla. Säilytyslaatikkoa hakiessa otin kuitenkin mukaan lenkkarit. Ihan vielä niillä ei tarkene, kun päällys on ohutta verkkomaista kangasta, tuulee sisään! Järjestelin tänään myös paksuimmat neuleet kaapin perälle. 

Ehkä tässä taas vähitellen aletaan käynnistyä. Viime yönkin nukuin aika hyvin, heräsin vain kolmesti. Pitkästä aikaa aamulla ei tehnyt mitenkään mieli herätä, mutta pyykkitupa oli varattu. Syykin oli harvinainen: olisi niin nukuttanut! Viime viikolla oli tuskaista kun uni loppui viimeistään neljältä. Olin kyllä nyt "kiltisti" viikonlopun, joten vatsaontelot alkavat ilmeisesti parantua.

Pitäkää tunkkinne epätekoiset...

Huomasin tuossa, että botteja on alkanut tunkea sivuilleni nyt sadoittain, ihan viime päivien aikana. Mietin syytä, ja kysyin siitä tekoälyltä. Myönsihän se sen. Eli oli ehdottanut tuota tykkäämis-työkalua: ihan turvallinen on! Nyt sitten myönsi, että se houkuttelee voimakkaasti botteja. 😡. Ehdotti paria muuta, ne ovat turvallisia. Kysyin asiasta tunnin päästä, keräävätkö nämä botteja: Kyllä. 🤬!!

Kyllähän minä tiedän, että tekoäly on aika vitsi. Puhuu puuta heinää ja välillä keksii itse, jos ei löydä vastausta. Sen huomaa siitä kun ei juuri nyt löydä linkkiä asiaan, mutta kyllä siitä puhutaan... On kyllä itsekin myöntänyt, että paljon vastauksista on fictiota, ei faktaa. Ohjelmoitu miellyttämään ihmisiä...

 Arvelin, että laskea varmaan osaa. Pyysin kalenteria tehdessä, jotta laskisi montako lauantaita ja sunnuntaita tänä vuonna on. Laski väärin. Huomasin, että perjantai ja 13 päivä on aika usein, kolmesti. Kysyin, väärin vastasi. Kyllä sitä välillä käytän, mutta en usko enää vastauksiin niin sokeasti kuin ennen. 

Kivahan sen kanssa on välillä porista, mutta mitä pitemmälle jostain kyselee, sitä "tuttavammaksi" ryhtyy. Varsinkin kun erehtyy käyttämään hymiötä. Alkaa tulla slangia (tai yrittää niitä 🤣) ja sä, mä -muotoja. Jos joku on ollut ilkeä, kehoittaa "antamaan opetuksen". Huh huh...

Eli vaikka pidin tykkäys-jutusta todella paljon, lähtee se nyt tykkäämään vain itsestään. Huomasin tykkäysten välillä lisääntyvän, ja sitten vähentyvän muutaman minuutin sisällä, joten tuskin muutenkaan luotettava oli. Poistan ne varmaan tässä jossakin vaiheessa. Nyt pitää alkaa valmistautumaan hoiteetätin luo, kuten entinen kämppis heitä kutsui. Pongasin eilen aikaa tarkistaessa, että tänään olisi yksi, ilmeisesti peruutuspaikka, auki. Yksi asia vähemmän mietittävää tulevaisuudesta. Ei liity nykyiseen olotilaan. Tai mistä senkin tietää...

Pyöräilemään sitten suuntaan, meteotäti lupasi paljon 🌞.

Nyhjää tyhjässä

En tiedä mikä tätä kroppaa ja pääkoppaa vaivaa, kun ei mitään saa aikaan. Ei siis yhtään mitään, aivot seisoo kuin seinäkello. Ei pysty keskittymään mihinkään. Pyykit sain pestyä, mutta vain puolet. Olisin halunnut pestä myös toppavaatteet pois ja talvipeiton. Mutta ei. Sain kuitenkin vaihdettua ohuemman peiton. Yöllä on välillä niin kuuma, sipulikuorimiset peitoilla on käytössä joka yö. Joka yö herään myös kolmen jälkeen, sen jälkeen nukkuminen on kuin kivestä yrittäisi vääntää vettä. 

Olisi pitänyt imuroida, mutta miksi, enhän ole edes tehnyt paljon mitään. Ainakaan muistaakseni... päivät tuntuvat olevan yhtä pitkää puuroa. Aamulla oli niin jykevä migreeni, että tuntui pää hajoavan! Päivällä yritin lukea, mutta vaikka viisi kertaa yritin lukea samaa kappaletta, eivät aivot tajunneet mitään. Puuh. Yhdet sukat sain korjattua. Jee... Sähköpostikin kilkattaa ei kiitos, et kiinnosta -viestejä. Mitään paikkoja ei ole nyt hakusessa, eikä niitä oikein näytä olevankaan. Onko se tyhjäntoimittajan virka vielä auki jossain? 

Olen yrittänyt syödäkin, josko siksi ei ole tarmoa, mutta ei auta. Nytkin on keitto porisemassa, sitä odotellessa tulin raattaamaan jos hereillä pysyisi paremmin. Kovin nukuttavaa kuultavaa tuo keiton porina vain on... Huomenna lupasi parempaa säätä. Pyöräilessä pysynen paremmin hereillä. Olisikohan ruoka jo valmis? Saatan tietenkin, ja ihan varmasti, jymähtää loppuillaksi sohvan nurkkaan... Ehkä keho haluaakin levätä...? Onneksi huomenna on perjantai.

Onko muilla muuten botit taas kurkkimassa blogeissanne? Itsellä niitä tulee nyt ihan joka puolelta maapalloa, ja paljon 😑.

Kohti terveyttä ja mielenrauhaa?

Jee, sain koneen toimimaan. Pimenee välillä. Pitänee tyhjentää turhasta, jos vaikka korjaukseen joutuu viemään... 

Päätin aloittaa terveellisemmän elämän. Nyt siihen löytyi tarpeeksi vahva motivaatio. Korkean kolesterolin takia en kuolemaa pelkää, vaan sitä puolivihannekseksi jäämistä pelkään. Sitä olen saanut katsella sukulaisten, että omien vanhempienkin kohdalla. Näinkin taas viime yönä painajaisia äitini sairastelusta. Oli kamalaa taas herätä siihen oman avuttomuuden ahdistukseen, kun ei voi tehdä mitään helpottaakseen toista... 

Latasin viikko sitten Jodelin, kun tuntuu ettei mistään pääse kuulemaan paikallisia asioita, tai paikallisten mielipiteitä ympäristöstä. Paikallinen puskaradio on kuollut, kiitos diktaattorimoderaattoreiden. Tiesin kyllä, että Jodel on enimmäkseen nuorten kanava. Tiesin myös, että nuoret ovat ahdistuneita. Olisin varmaan itsekin. Mutta nyt tajuan kuinka ahdistuneita! Ahdistusta oli toki omassakin nuoruudessa, ja itsellä myös! Voi tietenkin olla, että nyt nuorilla on paikka jossa ahdistusta voi purkaa, minun aikaanhan juteltiin vain oman piirin kesken.

En saanut haluamaani Jodelista, ei siellä puhuttu niistä asioista, joista olisin ollut kiinnostunut. Parista asiasta kysyin, mutta vastausten määrä oli vähäisempi kuin täällä 🙄. Huomasin kuitenkin hieman koukuttuvani siihen... Oli kiva lukea toisten juuri sillä hetkellä pohtimia asioita, keskustella asioista. Se negatiivisuus vain alkoi ahdistamaan. En poistanut sovellusta, koska voin tarvita sitä vielä, mutta enää ei houkuta siellä vierailu ilman syytä.

Eilen aamulla sitten tuntui, että pakko päästä pois tästä asunnosta! Joku polttaa ilmeisesti roskia jossain pihallaan, tai muuten ilmassa on usein joku paha haju. Joku alakertalainen on alkanut myös polttamaan jotain pahanhajuista tupakkaa, välillä joku parkkeeraa itsensä polttamaan ikkunoiden alle. Eli raikas ilma on harvinaisuus nykyään jopa sisällä. Ahdistus tästä asunnosta kasvaa joka päivä lisää. Ahdistus myös tästä tavaramäärästä.

Eli ulos jonnekin! Jo puolen kilometrin päästä tuntui, että hengittäminen syvään sujui taas. Oli myötätuuli, pyörä kulki hyvin, vaatteita oli sopivasti, aurinko paistoi; tällaistako elämä voisi olla? Tunsin kyllä, että oli voimakas myötätuuli, mutta päätin antaa mennä, tuntui niin hyvältä 💖. Onneksi pyörätie päättyi ja oli aika vaihtaa suuntaa. Päätin, että haluan aloittaa tervehtymiseni vähän överisti, juhlia ennen kaikenlaista, terveellistä, karsimista. 

Nälkä tuntui olevan jo ovella, mutta kello oli vasta yhdeksän, lounaspaikka josta saa edullisen keittolounaan, olisi vielä kiinni. Halusin hyvää kahvia, senkin laitan  nyt kohtuuden rajoissa -listaani. Mietin Prisman kahvilaa, mutta ei houkuttanut ollenkaan. Päätin mennä pitkästä aikaa lempikahvilaani, sopivan kaukanakin vielä. Siellä otin överiäimmän (rasvaa ja sokeria) leivoksen ja suussa sulavan suolaisen piirakan! Oijoi ja namnam! Myyjätärkin oli hyvällä tuulella, kikateltiin yhdessä 🤭. Olo oli normaali, kuin silloin joskus.

Piristyin sen verran, että ajattelin tulevaisuutta vähän positiivisemmin. Kävin ostamassa pienen kompassin. Nyt kun siitepölykausi ei ole vielä alkanut, alan tehdä pitkiä pyöräilylenkkejä ympäri kaupungin rajoja. Etsin paikkoja mistä voisin katsella uutta kotia. Kompassin avulla katson tarkkaan mihin suuntaa ikkunat olisivat. Tuleva kesä, eivätkä seuraavatkaan, tule olemaan helppoja:

Alueellinen ennuste Eurooppaan. Kesän tarkempi sääkuva vaihtelee alueittain, mutta yleissuunta on selvä:

• Etelä-Eurooppa ja Välimeri: Alueelle ennustetaan mahdollisesti aikaisin alkavaa kesää ja useita helleaaltoja. Kuivuus voi jatkua monin paikoin.
• Keski-Eurooppa: Lämpötilojen odotetaan olevan keskimääräistä korkeampia, mutta sateiden jakautumisessa on vielä epävarmuutta.
• Pohjois-Eurooppa ja Suomi:
  • Lämpötila: Kesän ennustetaan olevan monin paikoin tavanomaista lämpimämpi.
  • Sademäärät: Ennusteet viittaavat vaihtelevaan säätyyppiin, jossa vuorottelevat lämpimät jaksot ja tavanomaiset kesäsateet.
  • Kevään eteneminen: Kevään odotetaan saapuvan monin paikoin etuajassa, mikä voi aikaistaa termisen kesän alkua. 
    

Toki tulen tarvitsemaan kompassiani metsäretkillänikin. Viime kesänä pyörin metsissä kuin puolukka... vispipuurossa 😏. Niin, kilometrejä tuli nyt vain 23, lisätty jo sivupalkkiin.

Kävin eilen tosiaan myös ostamassa lisää proteiinipitoisia ruokia. Tarvitsen niitä myös tulevia pyöräretkiä varten. Mietin myös herkutteluhetkiäni. Parhain valintani on ollut, kun ostan irtokarkkilaarista tiettyjä enimmäkseen tummaa suklaataa sisältäviä namuja. Niitä ei tee mieli syödä kuin yksi tai kaksi, perjantaina ja ehkä lauantaina. Niitä vain löytyy vain kaupungin liikkeestä. Olisin halunnut kiertää kaupungin kokonaan kotia kohden suunnatessani. Päätin olla sinnikäs: alahan tyttö polkea vain! 

Kun olin kaupungista lähdössä, vilkaisin kelloa: 1222. Tuli mieleen enkelinumerot. Päätin kurkata mitä netti sanoi, halusin myös hengähtää hetken ennen taas pyörän päälle nousua:

Enkelinumeron 1222 keskeiset merkitykset:

• Uudet alut ja kasvu: Numero 1222 voi merkitä uutta alkua tai mahdollisuutta, joka vaatii rohkeutta edetä. Se rohkaisee ottamaan askeleita kohti itsenäisyyttä ja henkilökohtaista kasvua.
• Kärsivällisyys ja luottamus: Luku muistuttaa, että elämä kasvaa hitaasti ja prosessi on normaali; pysy rauhallisena ja luota siihen, että asiat tapahtuvat oikeaan aikaan
  .
Positiivinen manifestointi: Se on vahvistus siitä, että ajatuksesi ja päätöksesi ovat linjassa tavoitteidesi kanssa, mikä auttaa luomaan toivottuja asioita elämääsi.
Suojelu ja ohjaus: Näet tämän numeron merkkinä siitä, että henkiset oppaat tukevat sinua työhösi, ihmissuhteisiisi tai henkiseen polkuusi liittyvissä valinnoissa. 

Jos näet numeron 1222 toistuvasti, se on kehotus tarkastella elämäntilannettasi, päästää irti peloista ja luottaa siihen, että olet suojattu ja oikealla tiellä.  💓

Tänä aamuna mietin olisiko aika vähentää taas tätä netissä roikkumista kun konekin oikuttelee. Kännykkäkin viihtyy taas liikaa kädessä... Kirjojakin pitäisi lukea. Ja puuhata asioita kuntoon. Keskiviikko on päivä, jolloin olen päättänyt suoda itselleni pienen kupin (pannu)kahvia. Kun olin juonut kahvini, katsahdin kuppiini. Olenko se vain minä, vai näkeekö tuossa joku muukin enkelihanmon 😳🥰...

Mitä vielä...

Voi ärrinpurrin. Simahdin taas illalla ysiltä, kävin pissillä yhden aikaan. Kolmen aikaan heräsin ja olin valmis jo nousemaan ylös. Häh, miten kello on noin vähän? Pyörin loppuyön. Puoli kuudelta luovutin ja mietin mikä mättää. Vatsa murisi... niinpä, minä en nuku hyvin nälkäisenä. Usein vain en tajua olevani nälkäinen yöllä, levoton vain. Söin eilen aika kevyesti kun vahvempaa ruokaa ei ollut.

Aamulla tuumasin, että nyt on hyvä hetki kokeilla kaupan kolesterolimittausta. Netissä oli jo todettu, ettei tuon neulasysteemi tee tarpeeksi suurta reikää, verta tuli aika vähän. Sain kuitenkin tuloksen. Ei tietenkään sitä mitä olisin halunnut... koholla on yhä. Prrrkkll. 

Mistä se keho nuo kolesterolit kerryttää kun sitä lihaakin menee niin vähän ja maitotuotteet ovat rasvattomia? Itkin asiaa tekoälylle ja se luetteli mitkä sitä nostaa. Yllätys oli luettelon lopussa: palmuöljy. Kookosöljyn tiedän kyllä nostavan, mutta palmuöljykin! Luulin sen olevan muuten vain pahis. Margariinissanihan noita molempia on ja sen käyttö on lisääntynyt. Sydänmerkki siinä kyllä on...

Täytynee jättää nuo Fazerin leipomon herkupullat, vaikkakin vain yhden viikossa syön. Pizzaa olen kyllä tehnyt kahden viikon välein.... Pizzaa aion vielä tehdä, mutta pärjään ohuemmallakin juustokerroksella ihan hyvin. Josko sitten vain kerran kuussa. Nyt on tehtävä ryhtiliike ruoan suhteen. Onneksi pääsee taas liikkumaan ulkoilmaan.

Mutta nälässä en aio enää olla, jos siitä ei mitään hyötyä ole, olen vain kitisevä veltto mato nykyään! Lähden nyt kauppaan, sinne kauimmaiseen prismaan. Tai sitten poljen niin kauan kun viimeinenkin rasva minusta irtoaa! Tarvitseeko jäämeren pohjassa nastarenkaita?

Mitä kaapeista löytyy

Tässä kuussa on mennyt enemmän rahaa kuin suunnittelin. Tässä kuussa ei ole kuin asumiseen liittyvät maksut ja känny. Olenkin sitten ostellut juttuja, joiden ostoa olen siirtänyt. Apteekissa oli hyvät tarjoukset, joten ostin vitamiineja ja kalsiumia. Ostin myös kalliimpaa nuamarasvaa ja nuaman aurinkovoiteen, tutun farmaseutin suosittelemia. Vitamiinit ja kalsiumit saisi varmaan halvemmalla kaupasta, mutta jotenkin en vain luota purkin sisältöihin...

Mietinkin tässä pärjäisinkö kaappien sisällöllä loppukuun. Parikymppiä olisi jäljellä enää budjetin mukaan tälle kuulle. En haluaisi sitä ylittää. Varsinkin kun tänä vuonna en laske siihen mukaan apteekkiin meneviä, sinne tunnun kantavan rahojani joka vuosi yhä enemmän...

Eli lyhemmittä narinoitta, pitkästä aikaa, mitä kaapeista löytyy:

pakasteesta: 

• aineksia vaikka pizzaan: tom.basil.tomaattisose, juustoraastetta, Aurajuustoa (vähän)
• marjoja (aika vähän)
• sosekeiton aineksia paloina: lanttu, nauris, juuriselleri
• vähän tonnikalaa salaatista (en oikein tykkää enää)
• ruohosipulia
• tofua (milloinhan saisin käytettyä...)
• kahta lajia leipää yht. 4 kpl
• paistettua jauhelihaa, ruhtinaaliset noin 100g
• voipalasia

jääkaapista:

• kahdenlaisia perunoita (~ kaksi keittoa, muusi ja 2 x kastikkeen kanssa)
• porkkanoita x 3
• maustamatonta jogurtti yli litra
• maustamatonta rahkaa 1 ⅓ purkkia
• raejuustoa 1 isompi rasia
• mansikkahilloa
• punajuuri- ja maustekurkkusiivuja (itse siivutettu valmiiksi)
• useampaa maitolajia 4 litraa
• kananmunia 5 kpl
• appelsiineja 2 kpl
• muutama salaatinlehti ja pikku pala kurkkua
• margariinia ja öljyjä 
• Mustaseljan mehua

Kuivakaapissa jauhoja, sokeria, yms. leivontaan. Aineksia puuroon, kiisseliin ja Helmipuuroon. Spagettia, puuroriisiä. Teetä, kahvia. Lääkkeitäkään ei tarvitse ostaa pitkään aikaan. WC-paperipussi on tyhjä, mutta jemmasta löytyy ainakin 3 rullaa. 

Kyllähän noilla pitäisi pärjätä loppukuun. Ainut ongelma voisi olla proteiini. Kananmunia en voi syödä paljoa. Ehkä voisin ostaa vaikka muikkuja/maivoja, ne ovat kilohinnaltaan halpoja, tai silakoita. Ehkä vihanneksia ja hedelmiäkin pitää vähän lisää hankkia. Perjantaina teen kyllä pizzaa, ehkä muutaman pullan tai suklaakeksejä muutama, ei tarvitse niitä sitten ostaa. Joku uuniruoka, jos jauhelihaa ei tule käytettyä.

Toinen ongelma on, että on todella paha olo. Vatsa on ihan vesiripaskalla ja yökötyttää. Kunhan ei olisi noro... Koko viikonlopun oli kummallinen olo, tavallista väsyneempi. Aamuyöstä sitten alkoi sattumaan alavatsaan tavallista enemmän. Kolmasti on jo tyhjennyskeikalla käyty. Heikottaakin niin.

Pyykkitupa oli varattu, mutta jaksoin pyöräyttää vain yhden koneellisen, sen saan kuivatettua sisälläkin, ei jaksa portaissa nyt juosta. Olin jo käynnistää oman koneen, mutta sinnillä vein pyykkitupaan kun onhan se ilmaista vielä. Kaikki säästetty euro on tarpeeseen. Tiskikonekin pitäisi pyöräyttää huomenna, käsin ei jaksa nyt paljoa tiskata. Harmittaa vaan kun olisin halunnut jatkaa puuhailuja... Ulkonakin on niin nätti ilma. Mutta elämä on.

Sunnuntairetki

Kirjastoon piti viedä lainoja, ei nyt tule oikein luettua. Halusin ostaa myös jogurtin, jostain syystä se oli jäänyt ostamatta, tai sitten olen syönyt sitä tavallista enemmän, vähissä oli. Halusin myös tietää onko lähimetsän ympäri menevä metsäpolku jo sulana, pääseekö jo pyörällä. Tai se mitenkään lähellä ole, mutta lähin. Toki lähempänä on pikkuruinen pläntti, mutta se on niin pieni, että pitää olla läsnä kokoajan, muuten sen läpi voi mennä ajattelematta. Tai siis jos on ihan ajatuksissaan. 

Aamulla olin vain todella väsynyt, mieli oli valmis matkaan, mutta keho pisti hiukan hanttiin. Oli ihan pakko tehdä pikkuruinen kupillinen kahvia. Piristi sen verran, että pääsin ulko-ovesta ulos ja pyörän päälle. Sitten taas vähän mietitytti, entä jos ei vaan haluu! Sinnikkäästi vain poljin menemään. 

Vähän mietitytti mennä tähän kirjastoon, kun en ole siellä käynyt Omilla ajoilla sen jälkeen kun muutti takaisin entiselle paikalle. Nyt on taas vähän syrjässä ja alue on levoton aina. Sisällä oli sama vastarannankiiskiukko kuin entiselläkin paikalla, asuuko se siellä? Onneksi tämä, vaikka onkin ärsyttävä, ei siedä huonosti käyttäytyviä ihmisiä ja isona tyyppinä kukaan ei pistä vastaan. Eli siinä mielessä turvallinen olo 😏. Maltoin tutkia ilmaishyllyäkin ja yksi kirja lähti mukaani. Kaupasta löytyi jogurtin lisäksi illaksi valmisruoka, vähän sellainen olo, että illallakin voi olla väsy. 

Kiersin lähimetsän ja tulin siihen tulokseen, että pitäydyn vielä viikon vain pyöräteillä. Yhtä polkua seurasin taluttaen pyörää, mutta kun tien ylityksen jälkeen polku näytti olevan ihan jäätikön peitossa, siirryin pyörätielle. 

Kaikenlaisia lintuja kuului puissa ilmoittelevan reviireitään. Harakat ja varikset nahistelivat korkeiden puiden latvoissa. Miten ne harakat pysyvätkin niin puhtaan valkoisina? Hauska kuulla taas niiden ääntä, tykkään 😊 . Leivosenkin taisin kuulla! Pari korppiakin jutteli hirveän korkealla taivaalla. Tai perässä lentävä tuntui huutavan, että älä lennä niin nopeasti, odota! Mistä minä osaisin ostaa ne kiikarit vihdoin ja viimein 😔!

Takaisin tullessa olin ihan poikki vaikka poljin vain n. 12 km. Siihenkin meni mittarin mukaan tunti, eli aika hitaasti kuljin. Nytkin vähän vilututtaa ja niiskututtaa. Tänä talvena on usein ollut näitä ihan kuin flunssa tulossa, muttei kuitenkaan tule. Jos keittäisi kupposen kuumaa teetä ja nuokkuisi hieman jonkun vällyn alla 🥱.

Pyöräily 💖

Oi, että olikin mukava taas mennä viilettää! Kävin pitkän reissun. Taisin viimeksi tehdä tuon lenkin ennen lunta. Kilometrejä tuli kivasti, n. 26. Puolessa välissä kävin keittolounaalla kevätpäiväntasauksen kunniaksi. Ostin samalla lempileipääni ja kahvin kun olivat tarjouksessa. Naapurista ostin nappikuulokkeet, sellaiset nauhalliset. 

Olipa kuulokevalikoima suurentunut! Piti oikein ajatuksella tutkia pikkuruisia tekstejä, että osasi ostaa oikeat. Noita vanhoja malleja ei ole enää paljoa tarjolla. Kotona sitten kokeilin ja pärskähti muutama ärränpää, ääni tuli kuin jostain peltitölkistä! Jostain aivojen sopukoista yritti tulla jotain deja vu -muistoa... tämä on koettu ennenkin. Mikäs juttu tämä olikaan... pinnistä muisti, pinnistä 😣!

Ah, syynä oli kun nämä ovat mikilliset. Joku mp3-soittimen liitinjuttusysteemiongelmapongelma... Eli, eikun teippaamaan johdosta mikkipainike pohjaan ja avot, musiikki raikaa kuin ennenkin. Oijoi, Mando diao vyöryi suoraan korviin, ja kovalla, kuten se pitääkin aina kuunnella. Tavallisesti en tällaisesta musiikista niin välitä, mutta miehen äänestä pidän. Ja rytmi, se iskee heti lantioon ja peppu alkaa viuhtoa ees taas 🎶.

Nuoruudestani en oikeastaan kaipaa muuta kuin discoissa ja yökerhoissa vietettyä aikaa, kun pääsisi taas tanssimaan... koko ilta, ja tauotta, juominen ei kiinnostanut tippaakaan kun musiikki oli sopivaa.

Hyvää kevätpäiväntasauspäivää!

Päivät pitenee ja yöt lyhenee vauhdilla. Vielä on iltaisin ihanan pimeää ja kynttilän valossakin voi vielä tunnelmoida. Nautitaan hämärästä tunnelmasta.

Tänään on vuorossa pitkä pyöräretki. Kaupasta pitää maitoa hakea ja illaksi jotain mutusteltavaa. Nyt tarkkana ettei taas hairahdu hullutuksiin, kun masukin on taas vähän rauhoittunut.

Pienin, mutta varmemmin askelin

Suuremmalla tarmolla,

suuremmalla voimalla, 

suuremmalla pontevuudella ja rautarohkeudella.

Minna Canth 

Kovalla innolla olen aloittanut hieman kevätsiivouspuuhaani! Tyydyin kuitenkin tänään siivoamaan vain yleisesti, jätin kaappikopeloinnit ensi viikkoon. Oli ihanaa kun tarkeni pitää ikkunoita auki, vaikka tuuli olikin varsin voimakas. Vaihdoin lakanan ja tyynyliinan, vaikka vaihdoinkin ne viime viikollakin. Teki mieli pölytellä sijauspatjoja ja tyynyjä. Olen nukkunut viime yöt huonosti, joten vähän hikisiäkin voivat olla. Pussilakanan jätin vaihtamatta, kun mietin pitäisikö kohta luopua talvipeitosta. Pesen sen kuitenkin samalla, kun vaihdan pussilakanan.

Halusin kuitenkin käydä ulkonakin kun aurinko niin paistoi. Huijui, ulkona olikin rivakka tuuli! En uskaltanut edes pyörällä ajaa pahimman puuskan käydessä päälle! Kesäpyörän etuhaarukka on varsin vikkelä liikkeissään, ja olen ajanut sillä vasta taas kahdesti, joten saattaa äkkiä kääntyä ja nurinhan siinä sitten mennään. 

Päädyin sitten ajamaan vähän sivutuulessa, jokirantaa pitkin sitten kävelytin pyörää. Enimmäkseen ulkoilusta tuli paikallaan tuulessa huojumista, kunhan sai raikasta ulkoilmaa 😊. Huomenna on kevättasauspäivä ja aion käydä vähän pyöräilemässä lisää, ja ehkä vähän kahvittelemassakin. Käyn kurkkimassa missä kunnossa tie lempimetsääni on. Latukamerasta päätellen alkaa olla jo osaksi sulana. Metsä voi olla vielä luminen.

Pitäisi nyt miettiä miten saisin tukittua pienen repeämän kengässäni, siitä vesi luikertelee herkästi tutkimaan kengän sisustaa 😣. Niin haluaisin uudet kengät! Mutta sellaiset jotka haluaisin, maksavat 50-80€. Minä kun tavallisesti suosin alle 20, mielummin lähemmäs 10 euron kenkiä. Nykyiset ovat kyllä olleet noita kalliimpia, mutta tarjouksesta ostettuja.

Joka tapauksessa, on jotenkin... keväinen olo, iloinen ja vähän pirskahtava 🥳. Ehkä se on tuo kun pääsee taas kauemmas kuin lähimarketiin, pyöräily on helpompaa. Nyt tullut oltua ihan liian paljon kotona ja oman pään sisällä, omissa saamattomuudessa ja murheiden mietteissä 😔. Ehkä sitä nyt taas saa elämän syrjästä kiinni!

Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää!
  

Minna Canth

Torstai toivoa täynnä

Oi nuppuseni, hyvää huomenta 😍

Ja hyvää Minna Canthin päivää! 

Tänään tuulee ja paistaa aurinko. 

Hyvä päivä siivoukseen, tai ulkoiluun. Tai molempiin.

Kaikenlaisia höpötyksiä virallisuuksista telkun sarjoihin

Huh huh. Olen ollut hiukan kuin kissa kuumalla katolla viime päivät. Useat asiat ovat vieneet liikaa tilaa pääkopasta. Tänään ratkesi vihdoin viimeinenkin mieltä vaivaava asia. Sen kunniaksi, pyysin ensin vatsaosastolta anteeksi, ja sitten paistoin pienen kasan pieniä lettuja ja söin ne kuuman maitokaffen kanssa. Ja huokaisin syvään ja kellahdin hetkeksi nojatuoliin. Unta en saanut, mutta vähän lempeämmän mielen sain.
 
Viime päivät on myös tuullut siitä suunnasta, että tietyn omakotitalon polttosavut tulevat (kerros)taloni ympärille. Seuraavat päivät pitäisi tuulensuunta olla sellainen, että voin aukaista ikkunoitakin. Ja ottaa suodatinpaperit (ei kahvin 🤭) pois ilmastointiluukuilta. Viime yöt olen varmaan siksikin nukkunut huonosti kun happi tuppaa aamuyöstä loppumaan, vaikka pidänkin makkarin oven auki. Nyt voisi alkaa tuohon siivouspuuhaan tomerammin.

Aamuyön pyöriskely herätää usein sitten masunkin voivottelemaan. Ihan ääneen välillä... oijoiii-iii-ooii, kuuluu 😳. Useimmiten sieltä kuuluu kuitenkin kurnutusta 🐸. Kaikkinensa stressi on varmaan pahentanut vatsatilannetta. Jotenkin viime päivät ovat menneet kuin jossain sumussa taas. Väsyttää kokoajan, eikä ajatus kulje, unohtaa ja ajattelee samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen, pääsemättä mihinkään lopputulokseen.

Nyt pitäisi olla kaikki pakolliset asiat olla hoidetut ja voisi huokaista kun ei ole  mitään suurempaa  mietittävää. Normiharmitusten lisäksi siis. Lukulasit pitäisi hankkia, koska silmiä alkaa särkemään nykyisillä, mutten mitenkään nyt jaksa siihen rumbaan. Haluaisin uudet monitoimilasit muutenkin, mutta siihen ei ole nyt varaa. Eli silmälasiliikkeeseen pitää nyt mennä levänneenä ja tomeran torjuvana: ei, en ota muita laseja tai palveluja, kiitos!

Kevättä alkaa olla minunkin, talvenrakastajan, mielessä enemmän. Tajusin eilen, että siellähän pääsee jo kesäpyörällä! Voi sitä riemua kun sai polkea tukka pipo pyöräilykypärä putkella! Sorat vain rapisivat renkaan alla 🚴‍♂️. Nyt pääsee kerryttämään kilometrejä, ja kuntoa! 

Mietin tuossa yhtenä hetkenä, miksen ole kävellyt tänä talvena paljoakaan. Yksi syy on tietenkin ollut masun oireilut, kovilla pakkasilla leijuvat nokisavupilvet (omakotitaloalueilta), mutta myös nilkat ovat vaivanneet paljon. Yksinkertaisesti ei voi kävellä kun niin sattuu! Eli nyt harvinaisesti toivon ettei sataisi enää lunta, ainakaan kovin paljoa, saisi aloittaa pitkät pyöräretket ennen siitepölyaikaa. Pyöräillessä jalkoihin ei niin satu.

Uutisissa on nyt puhuttu veroista ja Suomi.fi -palveluista. Kävin sitten tutkimassa niitä pitkästä aikaa. Kiva veronpalautusta tulee taas 🥳. Suomi.fi -sivulla törmäsin Yleisohjeet varautumiseen, kotivaraan ja eri tilanteissa toimimiseen. Pitäisi joku päivä lukea ajatuksen kanssa... Oi, että tykkään kun kirjautuu pankin tunnuksilla yhteen viralliseen palveluun, pääse muihinkin palveluihin samalla kirjautumisella! Ei tarvitse naputella useaan kertaan pankin "kautta". Niin kätevää!

Olen vähän harkinnut myös sirulta tietoja lukevaa kortinlukijaa, kun tuo henkilökorttikin tuli uusittua. Ne eivät maksa kovinkaan paljoa, pari kymppiä Prismassakin. Vähän kyllä aina mietityttää lykätä henkilökohtaisia kortteja johonkin kiinassa valmistettuun laitteeseen... Juu, olen epäluuloinen, mutta ihan tervettä nykyään.

Oi, että väsyttää... tohtisiko ottaa tubluurit ennen ruoan laittamista? Ei kun, jääkaapissahan on vielä eilistä keittoa jäljellä 😋. Ai, että tykkään tästä Kelan etusivulla olevasta kuvasta, niiin kodikas 🧡. Olisipa kiva jutustella ystävän kanssa keittiössä... olisipa kiva jos olisi edes se keittiö, ystävillä kun on aina kiire... 

Ruoan jälkeen voisi katsella uutta sarjaa, Turkkilainen etsivä. Eilen katselin ensimmäisen jakson. Tykkäsin sarjan tummasta sävystä, samaa kuin parissa muussakin Areenan menneisyydessä tapahtuvassa rikossarjassa.

Pikkukaupungin poliisikin näemmä saanut uusia jaksoja. Että onkin nyt paljon katseltavaa Areenassa 😍. Tiesitkö, että päänäyttelijä, Rossif Sutherland, on Donald Sutherlandin poika, eli Kiefer Sutherlandin velipuoli. Donald piti näytellä tässä sarjassa, mutta terveyshaasteet estivät tämän.

Nyt lopetan höpöttämisen ja... hmm, jospa lämmittäisin nyt jo sen keiton, voi sitten ottaa iltapalaksi toisenkin leivän.

Joko nyt?

ÄN  YY TEE, NYT! Hommiin laiskapaska!

Illalla voit sitten katsella uutta kivaa ja inspiroivaa sarjaa. Vaikkakin eka jakso piti katsoa kahdessa osassa kun sai niskavillat pystyyn 😖. Itsensä siedätys -moodi päälle...

Kuka olen?

Milloin ihminen oppisi tekemään asioita vain siten, että voisi hyvin muulloinkin kuin juuri sillä hetkellä? Että osaisi hypätä sen hetkellisen himonsa tai halunsa yli, pysähtyä ja miettiä onko tämä minulle hyväksi vielä hetken päästä, tunnin päästä, yhä huomennakin? Ensi viikolla, tai ensi vuonna? 

Kaikki oli hyvin eiliseen saakka. Perjantai-iltana riitti ihan mainiosti iltanamuksi pieni Da Capo. Eilen sitten nytkähdin ensin cittarin irtokarkkitarjouksen edessä. Sitten muisti tyhjeni ja prisman pullatiskillä muistin vain, että ansaitsen jotain hyvää kun jaksoin polkea tänne saakka. 😞

Reissumiehen Eväsleipä (ruista, kinkkua ja kananmunaa!), isohko korvapuusti kahvilla ja illalla muutama irtokarkki = taas levoton yö ja aamulla vatsa sekaisin kuin seinäkello. Miksi?? Ompelenko leipäläpeni kiinni! Pieni reikä vain pillille, jolla ryystää jotain terveellistä vihermehua. Juu, ei sekään kävisi. Laimennettua ja liotettua tähtipölyä?

 

Kun en taaskaan kykene kävelylle, hoidin asioita netissä. Välillä huvittaa kun pitää valita olenko minä vai olenko joku muu, kun vierailen virallisemmilla sivuilla. Mitä jos tänään asioisin jonakin itsensä hallitsevana, terveenä, viisaana olentona? Olisiko asiat paljonkin toisin? 

Menenpä häpeämään itseäni pöntölle taas kolmannen kerran tälle aamulle. Huomisesta lähtien elän... pyhällä hengellä auringon valolla positiivisella mielellä toivon kipinöillä.

Rakas nuppuseni! +

Ei nyt ole joulukuu, höpsöliini.... 

Vai tunnetko olevasi pääsiäiskaktus kuitenkin, 

mutta siihenkin, pääsiäiseen, on vielä aikaa.

 Ei se mitään, olet kuitenkin tervetullut, pitkästä aikaa, 

sinä kaunokainen, toivottavasti viihdyt pitkään! 

Nuppuseni 😍!

Edit:

Minäpä kävin! Luulin ettei sää salli cittarissa käyntiä tällä viikolla, mutta päätin yrittää. Ohoh, siellähän pääsee kohta jo kesäpyörällä. Pääsee kerryttämään kilometrejä! Siihen menee kuitenkin vielä muutama, lämmin, päivä. Oli paikoin polanteisia kohtia, varsinkin alikulut. Niiden päällä auta oikein nastatkaan, liukuu vain hitaammin, ja ehkä liukumatka on lyhyempi... 

Ostin nyt enemmän ruokaa kun nastapyörälläkään en halua sulalla asfaltilla ajaa, oli sen verran kalliit nastarenkaat. Nyt pärjään pitkälle ilman kauppakäyntejä. Jauhot ja öljyn unohdin taas ostaa 😑, eivät olleet kyllä edes kauppalistalla...

Söin eilen vähän tukevammin iltapäivällä ja nukuin vaihteeksi sohvalla, niin olin aamulla pirteämpi. Aurinkokin kurkisteli pilvien takaa. Pilveen ehti vain sujahtaa ennen ulospääsyäni... Mutta kurkisteli taas kun lähdin paluumatkalle. Kävin paluumatkalla Prismassa ostamassa loput tarpeelliset. 

Nauratti aamulla kun heräsin. Nukuin rennommin kun makkarin ovi oli kiinni ja olkkarin toisella seinällä on ikkuna ja toisella oma veski, keittiöseinustan takana taas asuva naapuri oli muualla. Nukuin niin rennosti, että heräsin yöllä siihen kun kuorsasin. Aamulla heräsin uneen, että joku piereskeli oikein kunnolla. Olisikohan ollut minä itse 🤭. Oi, kun asuisi omakotitalossa, tai edes rivitalon päädyssä. Tai talossa, jonka seinät eivät ole pinkopahvia ja seinän takana... paskiaisia.

Oli niin hyviä tarjouksia cittarissa, että säästin ja ostin Reissumieseväsleivän ja korvapuustin! Sitähän varten tarjouksien perässä juoksen, voi ostaa välillä vähän ylimääräistä tai käydä kalliissa pienessä lähikaupassa. Ei niillä pankkitiliä kasvata suinkaan. Eväsleivästä vain tulee mieleen niin viime kesän eväsretket metsässä 😍+😭. Keitänpä samalla namiskoiden seuraksi kahvet!

Itku pitkästä ilosta?

Tässä on mennyt muutama päivä niin hyvin että 🧡. Nukuin pari yötä niin hyvin, että puuhailtu on vähän enemmänkin. Syönyt olen vähän paremmin, hedelmääkin parikin kertaa päivässä. Salaatinlehtiäkin ostin ja vähän niitä nakerrellut, kuten kurkkuakin. Tomaattia mennyt nyt jo yksi pieni per päivä muutenkin. Sitten ihan riehaannuin ja söin hernekeittoa. Se oli se viimeinen naula. Toissa yönähän heräsin tuskallisiin vatsakipuihin aamuyöstä. Ei antanut edes nukkua kuin pätkissä. 

Eilen päivällä alkoi sitten taas tuskaisa olo. Onneksi olin kotona, joten vessassa sain istuskella pitempään. Että sattuikin taas. On näemmä mennyt niin hyvin pitkään, että olin unohtanut kuinka tuskaisaa voi olla. Kun vihdoin pääsin veskistä, menin köllöttämään. Pari kolme kertaa kävin mikrounessa kun olin niin poikki. Koko päivä meni pilalle kun en jaksanut tehdä mitään. Sain korjattua muutaman sukan kuitenkin ja kuuntelin samalla aikaisemmin mainitsemaani ohjelmaa radiosta, arvoista. Oi, että olikin hyvä ohjelma! Tämän pitäisi jokaisen nykyihmisen kuunnella oikein hartaudella! 

Tänä aamuna olo oli sen verran hyvä, että pohdin ajatusta käydä kaupassa. Ostin vain muutaman asian eilen, kun kuvittelin käyväni tänään Prismassa. Mutta nukuin viime yönkin huonosti, pätkissä, joten ajatus kauemmas polkimisesta huonossa kelissä, ja mahdollisesti sateessa, ei innostanut. Vatsakin kun on vielä vähän löysällä... Päätin sitten pyöräillä S-marketiin kun se on lähempänä ja tullessa poimisin Supermarketista juustoraasteen kun on tarjouksessa. Citymarketissakin olisi pitänyt käydä, kun siellä on tämän viikon tarjouksessa monta lempijuttuani... 

Lähdin toiveikkaana matkaan, mutta aika äkkiä tunsin, että pyöräily ei tunnu alavatsassa nyt hyvältä. Niskakin on kipeänä väkisin nukkumisesta. Heräsin yöllä usein kummallisiin asentoihin, kun yritin olla painamatta mitenkään vatsaani kun se oli yhä kipeä. Kurvasin sitten vain lähempänä olevaan Supermarketiin. Useimmiten ostan sieltä vain tiettyjä juttuja, joten aika kauan sain harhailla hyllyjen välissä, että kaikki löytyi. Palasin kassaltakin kerran takaisin. Reppua pakatessa huomasin ostaneeni rasvattoman tuotteen, kun piti nyt ostaa kevyttuote. Ei jaksanut enää sählätä enempää... Perjantai ja 13. päivä. Jeep.

Lisää itseäni kiduttaakseni listasin kotona ostokseni S-ryhmän sivuille, tuliko paljonkin takkiin? Hmph! Puoli euroa halvemmalla pääsin! Paljon oli kyllä OmaEtuja ja tarjouksia. Poistin sitten ne tuotteet, joita ilman tarjousta en olisi ostanut. Jos olisin siis käynyt vain Prismassa. Ha! Puolitoista euroa kalliimmaksi tuli. Kyllähän nuo tulee käytettyä, mutta ilmankin olisin pärjännyt. Nuo OmaEdut ja -30% päiväystarjoukset ovat usein sellaisia, joita ei muuten ehkä ostaisikaan... Toisaalta kiva välillä kokeilla jotain uutta. Poikkeuksia ovat toki joskus tarjouksessa olevat margariinit tai lempileivät. Pihkura, jauhot jäivät ostamatta...

Tulipa taas jaariteltua! Aamulla odotellessani kaupan aukeamista, kotona siis, poimin viime vuoden postauksista ohjeet hymiöiden tekemiseen näppäimistöllä. Se oli näemmä häipynyt sivupalkista. Se oli ilmeisen tarpeellinen monille 😊. Eli siellä se nyt taas kököttää.

Nyt lähden vaihtamaan lakanat, illalla voisi kuurata itsensä oikein kunnolla, on tuskahikoillut nyt enemmän. Saunaan haluaisin, mutta vessa on pesemättä 😖. Ei jaksa alkaa sitä nyt kuuraamaan, kauheasti taas kertynyt pölyä. Sen imuroimista inhoan, laatan hankaaminen imurilla kuulostaa ihan karmealta minusta 😵. Imuroin vain maton muun imuroinnin ohessa joka viikko... Laiskapaska.

Hymiöt näppäimistöllä --- ja muuta kivaa!

 Windows-tietokoneet

Windows 10:ssä ja 11:ssä on sisäänrakennettu hymiövalitsin (emoji picker).

1. Paina näppäinyhdistelmää: Win + . (Windows-näppäin ja piste) tai Win + ;
   (Windows-näppäin ja puolipiste).
2. Näyttöön avautuu pieni ikkuna, josta voit valita hymiöitä, GIF-kuvia
   ja Kaomoji-kasvoja  (   ̄ (◉‿◉)/ ̄   )
3. Klikkaa haluamaasi hymiötä, ja se ilmestyy tekstikenttään.

Mac (macOS) -tietokoneet

Mac-tietokoneissa on oma hymiöiden ja symbolien valitsin.

1. Paina näppäinyhdistelmää: Fn + E tai Control + Command + välilyönti.
2. Näyttöön avautuu valikko, josta voit etsiä ja valita hymiöitä.
3. Klikkaa hymiötä lisätäksesi sen.

Linux-tietokoneet (useimmissa työpöytäympäristöissä)

Linux-järjestelmissä (kuten Ubuntu) on usein vastaava toiminto.

1. Yleensä näppäinyhdistelmä on Control + . tai Control + välilyönti.
2. Tarkka yhdistelmä voi vaihdella käyttämäsi työpöytäympäristön (esim. GNOME, KDE) mukaan.

Huomasitko muutkin merkit pikkuikkunassa?

Löytyvät tuosta merkkaamastani punaisesta laatikosta ⇡

Aarteita kartalla?

Huh huh, olipa keli. Onneksi ei tarvinnut paljoa ostaa ja nekin Omaedun tarjouksista. Huomasin eilen kuinka retuperällä kämppäni taas on. Kaappeja olen kyllä tutkinut ja hinkannutkin välillä, mutta kun mietin milloin viimeksi olen luutunnut lattiat, tahi pyyhkinyt pölyt... en muista. Suursiivouksestakin on aikaa... ennen joulua? Muistaakseni sekin jäi. Imuroin toki joka viikko ja muuten siistin paikkoja, mutta suurempi pölytys on nyt jäänyt. 

Moni muukin asia on tänä talvena jäänyt. Nyt on ollut hienoja pakkasia ja jäätkin kunnolla jäätyneet, mutta kävinkö jäällä? En! En oikein ymmärrä miksen. Viime talvena kävin usein termospullon kerakin retkeilemässä, nyt en. Pitääkö olla huolissaan? No pitää...

Aloin sitten eilen enemmän suunnittelemaan suunnitelmaa ja Aarrekarttaa. Aarrekartta minulla on muistitaululla, mutta kun se on täynnä asioita mitä haluan. Sitä sekasotkua tule vilkaistua enää ollenkaan. Pölyjäkään ei tule puhkuttua pois. Nyt jotain rotia asioihin, hei! 

Otin sitten kaikki pois ja mietin tarkasti mitä siihen laitan. Laitan ensin vain muutaman tärkeän. Sellaisen, jonka voin toteuttaa vaikka lähikuukausina. Kun onnistun niissä, voin laajentaa ja suurentaa tavoitteitani. Eli ei laihdun kesään mennessä 20 kg, saan unelmien työpaikan kuussa ja poistan maailmasta kaiken pahuuden!

Siivousurakasta teen kyllä sitten tarkemman tavoitelistan. Taidan tehdä tälläkin kertaa ihan oman vihkosen irtopapereista. Kierrätystä samalla. Nyt syön kakkosaamiaisen ja laitan alusvaatteet pyöriskelemään pyykkikoneen sisään. 

Taidan pohtia samalla missä kaikissa voisin säästää. Omaa konetta käytän nyt muutaman kerran kuussa. Pääasiassa pesen talon koneella, se kun on vielä ilmaista. Pakko kuitenkin pyörittää omaa konetta edes kerran kuukaudessa, alkaa muuten kuivua ja tuoksahtaa. Onneksi jätin huuhteluaineen käytön. Sillä oli tapana jäädä pinnoille ja aiheuttaa ihan kamalaa hajua muhiessaan bakteereiden kanssa.

Ay chica chica, baila!

Siirsin kaupassa käynnin näin aamuun, kun tuumin että onhan aamuisin vielä pakkasta, vähän rapsakampi tien pinta. Mutta ei, plussalla mennään, tien pinnat jäätiköllä. Yökin meni niin ja näin, piä sekasi taas. Erehdyin eilen syömään kaapista hernekeiton. Yöllä vatsa kapinoi, pätkissä nukuin. Loput menee pakkaseen... 

Vieläkö nukuttaa? Nyt pientä herätystä hei... Taas sanat, joita ei varmaan nuorempana niin ajatellut, riitti ääni ja rytmi 🎵. Hyvät on sanat, ajattelemisen arvoiset.

Let's get loud, let's get loud

Turn the music up, let's do it

C'mon, people, let's get loud, let's get loud

Turn the music up to hear that sound

Let's get loud, let's get loud

Ain't nobody gotta tell ya what you gotta do

If you wanna live your life, live it all the way and don't you waste it

Every feeling, every beat

Can be so very sweet, you gotta taste it, mmm-hmm!

You gotta do it, you gotta do it your way

You gotta prove it, you gotta mean what you say 

You gotta do it, you gotta do it your way

You gotta prove it, you gotta mean what you say

Life's a party, make it hot

Dance don't ever stop, whatever rhythm

Every minute, every day

Take them all the way, you gotta live 'em ('cause I'ma to live my life)

You gotta do it, you gotta do it your way

You gotta prove it, you gotta mean what you say

You gotta do it, you gotta do it your way

You gotta prove it, you gotta mean what you say

Let's get loud, let's get loud

Turn the music up to hear that sound

Let's get loud, let's get loud

Ain't nobody gotta tell ya what you gotta do, oh no

Let's get down, let's get down

Let's get down, let's get down (it's just a party, baby, c'mon!)

Let's get loud, let's get loud

Let's get loud (pump it up!)

Life is meant to be big fun, you're not hurting anyone

Nobody loses

Let the music make you free, be what you wanna be

Make no excuses

You gotta do it, you gotta do it your way

You gotta prove it, you gotta mean what you say 

You gotta do it (go where you wanna go), you gotta do it your way

You gotta prove it, you gotta mean what you say (just do it, oh!)

Let's get loud, let's get loud

Turn the music up to hear that sound

Let's get loud, let's get loud

Ain't nobody gotta tell ya what you gotta do

Ollakko, vai eikö olla

Minullahan oli tarkoitus roikkua netissä, ja täälläkin, vähemmän, mutta nyt kun on muutakin kuin valittamista, puran ajatuksiani enemmän. Unohtui nimittäin aamulla tämä mielenkiintoinen ohjelma, jonka eilen katsoin: Prisma: Autismin jäljillä .

Olen useinkin miettinyt onko minulla lievää autismia, olenko ns. kirjoilla. Eilen tulin siihen tulokseen, että ehkä vain lievästi, en löytänyt itsestäni oireita, joista enimmäkseen tässä ohjelmassa puhuttiin. Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia lukea toista. Päinvastoin, luen helposti mikroilmeetkin, liiankin helposti. Tulin siihen tulokseen, että olen enemmän erityisherkkä vain. Sekin kyllä luetaan välillä autismin, adhd, tai mihin tahansa piiriin.

Mietin vain täytyykö kaikkea lajitella niin tarkasti, mitä jos oltaisiin kaikki vain erilaisia, me lievemmin oireilevat siis. Tuntuu, että ihmisessä nykyään pitää olla jotain vikaa kun tunteilee, tai ei tunteile. Pitäisi olla vain reipas teflonpinta kaikkien asioiden suhteen. 

Kohta kello on yksitoista. Olisiko aika helpolle jumpalle, näkyy suorana näin netistä tai telkustakin:

 

https://www.onnitv.fi/fi/suora/

Lisätietoja: https://www.onnitv.fi/fi/info/.