Sunnuntain aamupölinät

Väsyttää. Tai laiskottaa. En oikein erota kun niin väsyttää 🥱. Eilisen pysyttelin sisällä kun jalkoja niin väsytti pitkistä pyöräilyretkistä. Olen muutenkin yrittänyt hommata kaikenlaista. Olen nukkunut taas huonosti, enkä ole oikein tiennyt miksi. Nyt löysin ainakin yhden syyn siihen, liikaa peittoja. Illalla makkari tuntuu viileältä ja peiton alle pujahtaessa palelee, joten kerään kivan pinon ihanan painavia peittoja päälle. Kun lämpö leviää peiton alla ojentaudun hiljalleen ihan tikkusuoraksi oikealle kyljelle (paras asento suolistolle) ja nukahdan. 

Herään usein pissille parin tunnin päästä ja vielä silloin on viileää. Aamuyöstä sitten olen hehkuttanut makkarin jo niin lämpimäksi, että peittoja on liikaa. En vain jotenkin puoliunissani tajua sitä, ajattelen vain, että jos otan yhden peiton pois, herään siihen kun palelee. Torvelo. Sitten aamuyöstä kun olen aikani pyörinyt ja ähkinyt tarpeeksi, pääsen sen verran hereille, että tajuan kuoria peittosipuliani. Nyt olen kuitenkin tajunnut jättää yhden paksumman lisäpeiton pois. Tilalla on pari ohuen ohutta, päällimmäisen osaan pyyhkäistä päältäni jo osin nukuksissani. 

Aah, viime yönä nukuinkin niin sikeästi, että olo oli aamulla varsin hömelö 🐌. Piti ensin miettiä, että pitäisi liikahtaa ja sitten vasta liikahtaa... Vasta jälkeen runsaan aamiaisen ja kahden kupillisen teetä, pystyi liikuttamaan itseä ajattelematta, ja ajattelemaan ilman ajatusta ajattelusta.

Harmittaa vain kun kuvittelin meneväni rantaan aikaisin kakkosaamiaiselle. Aurinko paistaa, eikä tuule paljoa. Mutta kun jo ajatus pukemisesta uuvutti, päätin kerrankin nauttia rennosta ja veltosta olostani, enkä yrittänytkään piristyä. Eiköhän niitä aurinkoisia aamuja vielä tule, menen sitten... 

Blogini on ollut nyt auki vajaa vuorokauden ja alla saalis. Ei jaksa nyt välittää, vielä on ylirento olo. Talo on vielä yhtä pesukoneen jurnutusta lukuunottamatta hiljainen... Miltähän maistuisi aamunokoset sohvalla 😴.